Selvityspyyntö Valvirasta saattaa säikäyttää, sillä se ei ole mikään jokapäiväinen juttu.
Tavallinen kysymys Tehyn puhelinpalvelussa on, miten selvityspyyntöön kannattaa vastata. Tarvitsenko lakimiehen apua?
Jos vähänkin epäilyttää, Tehystä voi kysyä neuvoa, sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.
Sosiaali- ja terveysalaa valvova Valvira lähettää selvityspyynnön, kun se on saanut potilaalta tai omaiselta hoitoon liittyvän kantelun.
Asia voi tulla vireille apteekin kautta, jos siellä syntyy epäily hoidon asianmukaisuudesta. Myös poliisi voi pyytää Valviralta lausuntoa esimerkiksi oikeuslääketieteellisen kuolemansyynselvityksen yhteydessä tai tutkiessaan rikosepäilyä.
Selvityspyyntö lähetetään harkinnan mukaan joko kaikille potilaan hoitoon osallistuneille tai osalle heistä. Selvityspyyntöjä lähtee Valvirasta vuosittain satoja, mutta koska ammattihenkilöjä on satojatuhansia, selvityspyynnön saaminen on harvinaista.
Ammattihenkilölain mukaan selvityspyyntöön on vastattava ja kerrottava, miten hoito on toteutunut. Potilasasiakirjoissa jo olevia asioita ei tarvitse toistaa selvityksessä.
Ylitarkastaja Anna-Maija Liedenpohja Valvirasta kertoo, että valvojia kiinnostaa, millaisessa tilanteessa asiat tapahtuivat. Oliko työvuorossa suunniteltu määrä työntekijöitä vai vajausta: oliko hoitajia esimerkiksi neljä vaikka piti olla kuusi? Mitkä asiat vaikuttivat päätöksentekoon? Millaiset ohjeet organisaatiossa oli tilannetta varten vai oliko niitä lainkaan? Vastuukysymykset kiinnostavat valvojia.
Selvityspyyntö koskee usein tapausta, josta on jo aikaa. Jos ei muista tilannetta kunnolla, se kannattaa kirjoittaa selvitykseen.
Liedenpohja sanoo, että hänen mielestään selvityksen laatimisessa ei tarvita lakimiestä. Ammattilaisen näkemys riittää. Kirjoita niin kuin muistat, neuvoo Tehyn Mervi Flinkman.
Valtaosa vastaajista tiivistää asian yhteen paperiarkkiin. Selvityspyynnössä on aina puhelinnumero asian valmistelijalle, jolta voi kysyä neuvoa.
