Kotihoito lisääntyy, mutta asumisen turvallisuus ei ole selkeästi kenenkään vastuulla. Kuva: Jari Lifländer

Vanhuksen kotona on monta paloriskiä – tässä 13 keinoa parantaa turvallisuutta

Kotihoidon työntekijä voi parantaa monella tavalla vanhuksen kodin turvallisuutta.

Suomalaisvanhukset asuvat kotona yhä pidempään. Osa aidosti omasta tahdostaan, osa poliittisten päätösten takia. Mikään taho ei ole selkeässä vastuussa vanhusten asumisturvallisuudesta, vaikka fyysinen ja psyykkinen toimintakyky olisi alentunut huomattavasti.

Pirkanmaan pelastuslaitos on tarttunut asiaan: se on vuodesta 2013 lähtien pyrkinyt parantamaan kotona asuvien erityisryhmien paloturvallisuutta yhteistyössä kuntien kotihoidon kanssa. Pelastuslaitos on kouluttanut miltei 1 600 kotihoidon työntekijää tarkastelemaan kotien paloturvallisuuteen liittyviä asioita. Koulutuksia on tehty alueen kaikkien 22 kunnan alueella.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Lisäksi pelastuslaitoksen edustajat ovat tehneet runsaat 1 800 kotikäyntiä kotihoitajien matkassa ja arvioineet asuntojen paloturvallisuutta, syttymisriskejä ja asukkaan pelastautumismahdollisuuksia. Tiedot on tilastoitu, jolloin on syntynyt kattava kuva kotihoidon asiakkaiden paloturvallisuudesta. Puutteita on löytynyt isosta osasta kohteita.

Sairaanhoitaja Outi Hietapakka Tampereen kaupungin Härmälän kotihoidosta on osallistunut vuosittain pelastuslaitoksen järjestämiin paloturvallisuuskoulutuksiin.

– Koulutukset ovat hyödyllisiä, sillä ne antavat varmuutta toimia, hän sanoo.

Hietapakka kertoo, että kotihoidon työntekijät tarkastelevat asukkaan asumisturvallisuutta laajasti, ei pelkästään paloturvallisuutta. Usein muusta turvallisuudesta huolehtiminen palvelee paloturvallisuutta ja toisin päin: se, ettei asiakkaan asunnossa ole ylen määrin tavaraa eli palokuormaa, edesauttaa sitä, että asunnossa mahtuu liikkumaan myös apuvälineiden kanssa kaatumatta.

Asumisturvallisuuden perusta on asiakkaan yleisvoinnin tarkastelu: onko lääkitys kunnossa ja lääkkeet otettuina? Asiakkaan havainto-, ymmärrys- ja liikkumiskyky ovat avainasemassa myös paloturvallisuudessa.

Yleensä asiakkaat ovat hyväksyneet ne ehdotukset, joita pirkanmaalaiset hoitajat ovat tehneet paloturvallisuuden parantamiseksi. Milloin keskustellaan kynttilöiden polttamiseen liittyvistä vaaroista, milloin viedään asunnosta pois vanhoja, tiensä päähän tulleita sähkölaitteita. Tavaroita kuljetetaan yhteistyössä omaisten tai tamperelaisen vapaaehtoisen vanhustyön keskuksen Mummonkammarin kanssa.

Kaiken tulee tapahtua keskustellen ja yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa.

– Aina pitää muistaa kunnioitus. Työskentelemme asiakkaan kotona, ja hänellä on itsemääräämisoikeus.

Joskus keskustelu ei tuota tulosta ja tulipalon riski on niin suuri, että kotihoito katsoo parhaaksi ottaa yhteyttä paloviranomaisiin. Pelastuslakiin lisättiin vuonna 2011 pykälä 42, joka velvoittaa esimerkiksi kuntien palveluksessa olevaa henkilöstöä tekemään ilmoituksen pelastusviranomaiselle, jos asunnossa on ilmeinen palovaara tai muu onnettomuusriski. Palotarkastaja saattaa määrätä esimerkiksi tyhjentämään asuntoa palovaarallisesta materiaalista.

Palovaroittimet on nostettu ykkösasiaksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen järjestämissä koulutuksissa. Varoittimen hankkiminen ja sen testaaminen on lain mukaan asukkaan vastuulla, mutta monessa pirkanmaalaiskunnassa kotihoito testaa palovaroittimen toiminnan kerran kuussa.

Paristoja kotihoito tilaa asiakkaiden kauppatilauksen yhteydessä.

Palovaroittimesta huolehtimiseen kannustavat tilastot. Viime vuonna Suomessa tilastoitiin 700 asuinrakennuspaloa, jossa ei ollut palovaroitinta. Varoitin ei toiminut 450 palossa. Toiminnassa palovaroitin oli runsaassa tuhannessa asuinrakennuspalossa.

Toinen tärkeä asia pelastuslaitoksen koulutuksissa on liesiturvallisuus: lieden huolimaton käyttö on yleisin syy sähköpaloihin. Sähköpaloissa menehtyi 11 ihmistä. Kuudessa kuolemantapauksessa palo sai alkunsa sähköliedestä.

Kolmantena pääasiana koulutuksissa käsitellään poistumisturvallisuutta.

Viime vuonna Suomessa kuoli 51 henkilöä tulipalon seurauksena. Heistä 23 oli yli 65-vuotiaita.

Tarkistuslista palo- ja asumisturvallisuuden kartoittamista varten Pirkanmaan pelastuslaitoksen nettisivuilla.

Laajempi lomake löytyy Suomen pelastusalan keskusjärjestön sivuilta.

 

13 keinoa tehdä vanhuksen kodista turvallinen

1. Valaistus

Ovatko valaisimet riittävän kaukana syttyvistä materiaaleista, kuten verhoista? Paloturvallisinta olisi vaihtaa valaisimiin kuumentumattomat led- tai energiansäästölamput. Valaisinten päälle tai lähelle ei saa laittaa mitään palavaa materiaalia. Liikkumista helpottaa yövalaistus.

2. Palovaroitin

Onko asunnossa riittävä määrä toimivia ja oikein sijoitettuja palovaroittimia? Varoitin tulee olla eteisen, makuuhuoneen ja olohuoneen katossa ja asunnon jokaisessa kerroksessa. Paristojen vaihto on helpompaa, jos palovaroittimen paristokotelo asennetaan seinälle alemmas. Tarvittaessa palovaroitin voidaan kytkeä sähköverkkoon ja hälyttämään myös muualla.

3. Lukitus

Ulos tulee päästä ilman avaimia. Ovien lukituksen pitää aueta helposti, nopeasti ja loogisesti.

4. Kulkuväylät

Pääseekö asukas poistumaan asunnostaan 2–3 minuutissa? Kulkuväylillä ja ovien edustoilla ei saa olla tavaraa. Rollaattorin ja muiden liikkumisen apuvälineiden pitää olla saatavilla.

5. Kynnykset

Niiden tulisi olla riittävän matalat. Pinnassa ei saa näkyä naulanpäitä, joihin sukka voi tarttua.

6. Elävä tuli

Kynttilät ovat suuri riski. Ne voi korvata esimerkiksi paristolla toimivilla led-tuikuilla. Tupakointi sisätiloissa ja etenkin vuoteessa muodostaa myös suuren turvallisuusriskin. Jo kannellinen, palamaton tuhkakuppi edesauttaa paloturvallisuutta. Samoin se, että asiakas polttaa asunnossa vain yhdessä, siistinä pidettävässä paikassa.

7. Kaatuminen

Onko liukastumisen vaara minimoitu? Tossut tai liukupohjasukat ovat hyödylliset. Liukkaat ja kasaan menevät matot tulee poistaa.

8. Liesi

Lieden päällä ei saa olla tavaraa eikä sen läheisyydessä mitään palavaa. Liesivahti on hyvä turvalaite. Se hälyttää äänellä ja katkaisee liedestä tarvittaessa virran ennen kuin liesipalo pääsee syttymään. Laitteen anturit tarkkailevat sekä lieden lämpötilaa että sen lähellä tapahtuvaa liikettä. Usein liesivahti, liesihälytin ja liesipalovaroitin sekoitetaan toisiinsa. Hinnaltaan liesivahtia edullisemmat liesihälyttimet ja liesipalovaroittimet antavat varoitusäänen lieden lämpötilan noustessa liian korkeaksi, mutta ne eivät katkaise liedestä virtaa. Myöskään induktio- tai turvaliesi ei aja samaa asiaa kuin liesivahti: jos ruuanlaiton aloittanut henkilö poistuu paikalta, virta ei katkea välittömästi. Liesiturvallisuutta edistää myös nappula- tai liesisuojan käyttö, jolloin esimerkiksi rollaattorin kahva ei säätönuppeihin osuessaan kytke vahingossa liettä päälle.

9. Dosetti

Onko asiakkaan lääkitys kunnossa ja lääkkeet otettuina?

10. Sähkölaitteet

Eihän asunnossa ole tarpeettomia ja vanhentuneita sähkölaitteita? Onko kahvinkeitin varustettu automaattisella virrankatkaisulla? Piensähkölaitteiden ja niiden johtojen pitää näyttää silmämääräisesti tarkasteltuina ehjiltä.

11. Silmälasit

Ovatko henkilökohtaiset apuvälineet kuten silmälasit ja kuulolaitteet kunnossa ja käden ulottuvilla?

12. Tavaroiden sijoittelu

Ovatko esimerkiksi mausteet ja elintarvikkeet saatavilla ilman, että pitää kiipeillä tai kurotella lieden päällä?

13. Johdot ja matot

Onko jatkojohdot ja matot sijoitettu siten, ettei ole kompastumisvaaraa? Ovatko johdot teknisesti turvallisia? Kasaan menevät matot pitää poistaa.

Teksti Ulla Ojala, kuvat Jari LIfländer

Mainos
Mainos