Vanhustyön puhenainen: Usein puhutaan vain numeroista

Hoitohenkilöstön hyvinvoinnilla on suora yhteys hoidon laatuun, sanoo Vanhustyön keskusliiton uusi puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen.

Kuvateksti
Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen toimii Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana. Kuva Liisa Takala.

1. Miksi vanhustenhoidon ongelmista joudutaan puhumaan vuosikymmenestä toiseen?

Hoiva-alaa ei arvosteta kansantaloudellisesti kuten esimerkiksi vientialoja. Usein puhutaan vain numeroista.

Jos hoitohenkilöstö voi huonosti, se välittyy suoraan työssä jaksamiseen ja hoidon laatuun. On tärkeää, että saamme arvostusta esimieheltä ja toisiltamme.

2. Olet hallituspuolueen kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja. Mikä sotessa mietityttää?

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitäisi saada sote-mietintö valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä. Keskustelu on ollut repivääkin, esimerkiksi erikoissairaanhoidon keskittämisestä puhuttaessa.

Olen huolestunut, miten vähän puhutaan siitä, että nyt sovitaan yli 200 000 sote-alan ammattilaisen elämästä.

Julkinen sektori säilyy vahvana isäntänä, mutta sen rinnalle avataan ovea yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Vanhustyön keskusliitto edustaa yli 350:tä alan asiantuntevaa toimijaa. Koen vastuuta siitä, että saamme asiantuntemuksemme näkyväksi.

3. Miten vanhukset saadaan osaksi yhteiskuntaa?

Suurella osalla lähivuosina eläköityvistä on hyvää ict-osaamista. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on tarjota palveluita kotiin teknologian välityksellä. Jotta yhä useammalla olisi tähän valmiudet, tarvitaan sen tyyppisiä hankkeita kuin Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf.

Meillä on paljon eläköityviä ihmisiä, jotka kokevat elävänsä elämänsä parasta aikaa. He tekevät valtavasti vapaaehtoistyötä ja auttavat lastensa perheitä. Tämä ei näy suoraan bruttokansantuotteessa, vaikka sillä on suuri merkitys. Tästä joukosta ei tarvitse olla huolissaan.

Mutta sitten ovat esimerkiksi ne, joiden alkoholinkäyttö lisääntyy työuran jälkeen. Alkoholin aiheuttamat haitat uhkaavat terveyttä ja vaarantavat suunniteltuja sote-menojen kasvun leikkauksia.

4. Kuinka alas vanhuspalveluiden hoitajamitoitus voidaan painaa?

Kun hallitus etsi viime syksynä säästöjä, esitin kahden muun sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaavan kanssa, ettei numeroita muuteta. Tiedän, että perälauta pitää olla.

Mitoitukseen vaikuttaa potilaan tilanne ja moni muu muuttuja. Potilasta tai työntekijää on vaikea sovittaa numeroksi.

5. Turun vanhuspsykiatrisella osastolla kohdeltiin vanhuksia kaltoin. Toimiiko työpaikkojen omavalvonta?

On muitakin esimerkkejä siitä, että valvontaketju on pettänyt pahemman kerran. Nämä ovat äärimmäisiä hälytyksiä. Terveessä työyhteisössä ei kytätä, mutta ei myöskään sallita asiakkaiden tai työntekijöiden huonoa kohtelua.

Niihin hetkiin, joissa kaltoinkohtelu tapahtuu, ei valvovan viranomaisen katse yllä. Siksi valvonnan painopiste pitää saada työyhteisöihin.

6. Millaista saattohoitoa pitäisi olla tarjolla?

Terveydenhuoltolakia tulisi muuttaa niin, että kunnat velvoitettaisiin huolehtimaan saattohoidosta ja palliatiivisesta hoidosta. Kuoleman pitäisi olla mahdollinen kotona, jos ihminen niin haluaa.

Kivunhoito on pääsääntöisesti vasta erikoistumisopinnoissa, mutta se on niin moniulotteinen kysymys, että se pitää saada jo perusopintoihin.

 

Hannakaisa Heikkinen, 44

  • Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja.
  • Keskustan kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja.
  • Gerontologinen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri.
  • Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan varajäsen.
  • Puoliso ja kaksi lasta.
  • Harrastaa sauvakävelyä, soutua, maataloustöitä, kasvimaan hoitamista, hiihtoa, lukemista ja kielten opiskelua.

Suosittelemme sinulle