Potilaan varma tunnistaminen edellyttää ainakin kahta eri tunnistuslähdettä, joista kumpikaan ei saa olla potilaan huoneen tai vuoteen numero. Tunnistusrannekkeen lisäksi voidaan käyttää nimeä ja syntymäaikaa. Potilasta on pyydettävä itse kertomaan nimensä ja syntymäaikansa aina, kun se on mahdollista. Potilaalta ei saa kysyä, oletko Maija Meikäläinen. Potilas voi kuulla huonosti ja vastata ”kyllä”.
Tunnistaminen ei saa perustua oletukseen, että joku toinen on jo tunnistanut potilaan.
Viivakoodiranneke helpottaa tunnistamista sekä hoitoon liittyviä logistisia ratkaisuja. Viivakoodin avulla voidaan yhdistää potilas ja lääkehoito, näytteenotto, toimenpiteet sekä hoitotarvikkeet.
Tavallisesti ranneke kiinnitetään potilaan ranteeseen, mutta se voidaan laittaa myös nilkkaan. Ranneketta ei pidä kiinnittää vuoteeseen tai potilaan pöytään. Jos ranneke on tarpeen poistaa esimerkiksi toimenpiteen takia, se pitää laittaa takaisin heti toimenpiteen jälkeen. Ranneke kiinnitetään jokaiselle potilaalle, varmuuden vuoksi myös hyväkuntoisille.
Osastonhoitaja Sam Fagerlund, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Julkaistu Tehy-lehdessä 2/2013
