Koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä väkivaltaa. Väkivallan hallintaan on olemassa erilaisia toiminta- ja vuorovaikutustapoja, joita on syytä harjoitella säännöllisesti. Vaikka väkivaltaisesti käyttäytyvä vastaa lähtökohtaisesti itse omasta käytöksestään, kohde voi omalla käytöksellään pahentaa tilannetta.
Väkivaltaa kohdatessa on tärkeää hallita omaa pelkoaan. Toiminnan on hyvä olla ennalta suunniteltua, jotta ei joudu kauhun valtaan, puolustaudu paniikinomaisesti tai jopa hyökkää.
Työolojen on tuettava ennakoimista. Työympäristö pitää järjestää sellaiseksi, että työntekijä pystyy vaaran uhatessa poistumaan tilasta. Työntekijällä on oltava mahdollisuus avun hälyttämiseen puhelimella tai mukana kuljetettavalla hälyttimellä. Myös sijaisten ja uusien työntekijöiden pitää tietää, miten väkivaltatilanteessa toimitaan.
Apua on pyydettävä heti, kun tilanne tuntuu uhkaavalta – ei vasta sitten, kun tilanteen hallinta on menetetty. Itsepuolustusaseet eivät ole keino ehkäistä väkivaltatilanteita.
Tilanteissa, joissa väkivallan uhka on ilmeinen, on vältettävä yksin työskentelyä. Silloin kun potilaan käytökseen joudutaan puuttumaan fyysisesti, tilanteen on oltava niin hyvin hallinnassa, ettei kukaan vahingoitu.
Työhön liittyvä lieväkin pahoinpitely on yleisen syytteen alainen rikos.
Jos työntekijä joutuu väkivallan tai vakavan uhan kohteeksi, hänelle on järjestettävä jälkihoitoa. Se tulee aloittaa enintään yhdestä kahteen vuorokauden kuluttua tapahtuneesta. Liian aikaisin annetusta hoidosta ei ole hyötyä. Myös muu työyhteisö on otettava mukaan. Tilanne on syytä puida myös potilaan ja hänen omaistensa kanssa.
Työhön liittyvät lievätkin pahoinpitelyt ovat nykyisin yleisen syytteen alaisia rikoksia. Työnantaja voi tehdä työtehtäviin liittyvästä lievästä väkivallasta rikosilmoituksen, ja poliisilla on velvollisuus suorittaa esitutkinta, vaikka uhri ei vaatisikaan tekijälle rangaistusta.
Pahoinpitelyn tekopaikka tai -aika ei vaikuta virallisen syytteen nostamiseen. Teko voi tapahtua esimerkiksi kotihoidossa asiakkaan kotona. Ratkaisevaa on väkivallan ja työtehtävien välinen yhteys.
Vaaran merkit
- Sanattomia tunnusmerkkejä: levottomuus, arvaamattomuus, tuijotus, katseella mittailu, puhumattomuus, hampaiden kiristely, käsien nyrkkiinpuristelu, sormen heristely.
- Sanallisia tunnusmerkkejä: solvaava kielenkäyttö, kiroilu, väittely, uhkailu, riidanhaastaminen, puheenmuodollistaminen, äänen korottaminen.
- Väkivaltaa ennakoivia tunnetiloja: viha, raivo, pelko, ahdistus, ärtyneisyys, kiihtyneisyys, syyllisyys ja häpeä.
Ennakoi väkivaltaa työssä
Julkaistu Tehy-lehdessä 3/2013
