”Verenohennuslääkkeisiin liittyvissä lääkitsemättä jättämisen tapauksissa tarpeellista lääkitystä ei aloitettu ollenkaan, tauotettu lääke unohdettiin aloittaa uudelleen tai toimenpiteen vuoksi tauotettua lääkettä ei korvattu toisella”, sanoo potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi Potilasvahinkokeskuksesta.
Verenohennuslääkkeisiin liittyvät potilasvahingot voivat olla kohtalokkaita. Aineiston vahingoista 41 verenohennuslääkkeiden vahinkoa aiheutti potilaalle vakavan haitan tai kuoleman.
Tolvi korostaa, että hoidon laatua voisi parantaa erilaisilla teknisillä ratkaisuilla, jotka eivät nojaa yksittäisen ammattilaisen muistamiseen.
”Potilasjärjestelmässä voi olla muistutuksia esimerkiksi siitä, että verenohennuslääke on tauolla, ja hoitoprotokollassa voi olla selkeät ohjeet lääkityksestä. Mutta nämä molemmat vaativat sen, että joku hoitoon osallistuva ammattilainen muistaa tarkistaa tiedot järjestelmästä. Nämä pitäisi saada automatisoitua niin, että tieto ei vahingossa jää huomaamatta.”
Lääkitysvahinkoja on noin neljä prosenttia kaikista korvatuista vahingoista. Vuosina 2021–2023 potilasvakuutuksesta korvattiin 262 lääkitykseen liittyvää vahinkoa.
Lääkitysvahingosta seurasi vakava haitta 96 tapauksessa ja kuolema 18 tapauksessa. Verrattuna aiempaan tutkimukseen (vuosilta 2013–2014) korvattujen lääkitysvahinkojen määrä ja vahinkojen aiheuttaman haitan vakavuus ovat vähentyneet.
