Sote-alan harjoittelupaikka voi olla kiven alla – silti jotkut saavat harjoittelusta palkkaa

Tehyn kyselyssä 38 prosenttia esihenkilöistä kertoi, että heidän yksikössään on maksettu opiskelijalle harjoittelusta palkkaa. Palkalliseen harjoitteluun pestataan usein loppuvaiheen opiskelija, joka on yksikössä ennestään tuttu.

Kuvateksti
Jotkut palkkaa saaneet opiskelijat olivat omasta yksiköstä ja olivat jatkamassa opintojaan esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi.
Kuva: Jaakko Martikainen

Esihenkilöt vahvistavat, että joillekin opiskelijoille maksetaan sote-alan harjoittelusta palkkaa. Kovin yleistä se ei ole, mutta ei myöskään tuntematon ilmiö.

Tehyn kyselyyn harjoittelusta vastasi syyskuussa 283 esihenkilöä. Vastaajia oli joka hyvinvointialueelta, mutta myös yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Esihenkilöistä 38 prosenttia kertoi, että heidän yksikössään harjoittelijalle on maksettu palkkaa. Vastanneet olivat 93 eri yksiköstä. Vastaukset koskivat lukuvuonna 2025-2026 tehtyjä harjoitteluja.

Palkkaa sai yleensä loppuvaiheen opiskelija. Usein kyseessä oli ennestään tuttu opiskelija, ja taustalla oli selvä työvoiman tarve kuten kesätyö tai avoimen vakanssin täyttäminen. Jotkut palkkaa saaneet opiskelijat olivat omasta yksiköstä ja olivat jatkamassa opintojaan esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi.

Mainos alkaa
Metropolian mainos sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksista.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksista.
Mainos päättyy

”Näinkin vaikeassa ajassa palkkaa harjoittelusta saaneita kuitenkin löytyi”, huomauttaa Tehyn koulutusasioiden päällikkö Juha Kurtti.

Harjoittelujen palkallisuus on Tehyn tavoite. Perinteisesti sote-alan harjoitteluista on maksettu harvoin palkkaa, kun taas tekniikan alalla sitä usein maksetaan.

Monia opiskelijoita sopivan harjoittelupaikan löytäminen stressaa. Tehyn kyselyssä esihenkilöiden vastauksissa oli hajontaa. Esihenkilöistä 37 prosenttia arvioi, ettei harjoittelupaikkoja ole riittävästi. Lähes yhtä moni (34 %) piti määrää riittävänä. Loput eivät osanneet ottaa kantaa.

”Viime vuosina on kantautunut viestiä, että jopa valmistuminen voi viivästyä, kun sopivaa harjoittelupaikkaa ei löydy. Esihenkilöiden vastauksissa oli hajontaa ehkä siksi, että vastaaja mietti paikkojen riittävyyttä oman yksikkönsä näkökulmasta ja ehkä vuoropuhelu oppilaitoksen kanssa ei ole kovin tiivistä”, Kurtti sanoo.

Esihenkilöistä reilu kolmannes kertoi, että hänen yksikössään on kokeiltu tavanomaisesta poikkeavaa harjoittelumallia kuten pariharjoittelua, moduuliharjoittelua tai VOO-harjoittelua (Vastuuta ottamalla opit). Malleissa harjoittelu suoritetaan pareittain tai opiskelijaryhmänä ja vastuu ohjaamisesta jakautuu yleensä useammalle työntekijälle.

”Uusia malleja on tarpeen kehittää. Opiskelijoiden määrä on kasvanut niin paljon, että muita vaihtoehtoja ei ehkä ole”, Kurtti sanoo.