Väitös: Seksuaaliväkivalta uhkaa turvapaikkaa hakevien naisten mielenterveyttä

Seksuaaliväkivallalla oli voimakas yhteys turvapaikanhakijanaisten psyykkiseen oireiluun. Se oli merkittävin mielenterveysoireiden riskitekijä. Suurella osalla turvapaikkaa hakevista naisista on takanaan traumaattisia tapahtumia. Näin kertoo Satu Majlanderin väitöstutkimus.

Maijlander tutki väitöksessään turvapaikanhakijanaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, aiempia traumoja ja mielenterveyttä. Hän käytti aineistonaan useita eri tutkimuksia, kyselyjä ja rekisteritietoja.

Tutkimus osoitti huomattavia eroja eri maista Suomeen tulleiden naisten välillä. Erityisesti Afrikan maista tulleilla naisilla oli ollut useita raskauksia ja synnytyksiä. Osa naisista oli läpikäynyt sukuelinten silpomisen. Se oli tapahtunut keskimäärin 5-vuotiaana.

Raskaudenkeskeytysten määrä korostui Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueilta tulevilla naisilla.

Joka kymmenes turvapaikkaa hakeva nainen oli raskaana Suomeen tullessaan.

Traumaattisista kokemuksista ilmoitti suurin osa somali- (67 %) ja kurditaustaisista (71 %) naisista.

Seksuaaliväkivalta heikensi merkittävästi turvapaikanhakijanaisten mielenterveyttä. Myös muut traumatapahtumat, perheettömyys kohdemaassa, nuori ikä, korkea synnytysten määrä tai synnyttämättömyys ja lähtömaa (erityisesti Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka) olivat yhteydessä heikompaan mielenterveyteen.

Monet konfliktialueilta tai epävakaista oloista lähtöisin olevat naiset kohtaavat seksuaali- ja lisääntymisterveyttä vaarantavia tekijöitä kuten sukupuolittunutta väkivaltaa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys on sensitiivinen aihe, josta ei välttämättä puhuta. Esimerkiksi nuoret somalinaiset (18–29 v) aliraportoivat raskaudenkeskeytyksiä kyselyssä verrattuna rekisteritietoihin. Myös esimerkiksi ehkäisyn käyttöön liittyviin kysymyksiin jätettiin vastaamatta.

Tutkimus osoittaa tarpeen tunnistaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten silpominen, aiemmat lisääntymisterveystapahtumat ja traumaattiset tapahtumat. Ne vaikuttavat monin tavoin naisten hyvinvointiin elämän aikana. Väitöstutkija toteaa, että kokonaisvaltaiset ja kulttuurisensitiiviset terveyspalvelut ovat keskeisiä hyvinvoinnin tukemisessa. 

Terveystieteiden maisteri Satu Majlanderin väitöskirja Sexual and Reproductive Health among Migrant and Asylum-Seeking Women in Finland Challenges for Health Monitoring tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 20.3.2026.