Tuloilman jakotapa vaikuttaa siihen, miten potilaan uloshengitysilma leviää tilaan.
− Eristystiloissa pitäisi huolehtia, että ilma sekoittuu tehokkaasti potilaan läheisyydessä, sanoo erikoistutkija Petri Kalliomäki Turun ammattikorkeakoulusta.
Ilmanjako pitää toteuttaa niin, ettei ilman liike aiheuta vetoa tai vaikuta epäsuotuisasti lämpötilaan. Työntekijöiden turvallisuus on tärkeintä, kun ilmanvaihtoa suunnitellaan.
− Suojavarusteissa työskentely on jo sinänsä raskasta ja tukalaa, joten hyvä ilmanvaihto on osa terveellistä työympäristöä, muistuttaa Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
Tutkimus osoitti, että paikallisesti katosta alas päin puhaltava ilmanjako voi vähentää hoitajan kohtaamaa altistusta kolmannekseen verrattuna sekoittavaan ilmanjakoon, joka puhaltaa kattoa pitkin. Kattoa pitkin puhaltava on yleinen ilmanjakotapa eristystiloissa.
Myös poistoilman sijainti vaikuttaa altistumiseen. Poisto toimii tehokkaimmin, kun se on sijoitettu seinälle potilassängyn taakse tai valaisinpaneeliin sängyn yläpuolelle.
Tutkimuksen kimmokkeina olivat 2000-luvun alun SARS-, lintuinfluenssa- ja MERS-epidemiat. Tuloksia voidaan hyödyntää myös koronapandemiassa.
Airborne-hanke oli Institution of Occupational Safety and Health (IOSH) -instituutin rahoittaman tutkimuksen loppuraportti.
