Aluevaltuustoihin runsaasti sote-alan ammattilaisia: Tehyläisiä valtuutettuja 93

Tehyläisiä ehdokkaita oli 376, joista joka neljäs tuli valituksi. Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää painottaa, kuinka sote-osaamisen tärkeys korostuu uusien hyvinvointialueiden rakentamisessa.

Kuvateksti
Hyvinvointialueet saivat päättäjänsä.
Kuva: Anna Mattsson

Aluevaltuustot ovat saaneet päättäjänsä. Uusia aluevaltuutettuja on kaikkiaan 1 379. Tiedossa olevista 376 tehyläisestä ehdokkaasta läpi on mennyt 93. Varavaltuutettuna aloittaa 94 tehyläistä. Vaalien tarkistuslaskennan tulos julkistetaan keskiviikkona 26. tammikuuta.

”Ilahduttavan moni tehyläinen tuli valituksi. Nyt käynnistyy hyvinvointialueiden rakennustyö, missä hyvä sote-tuntemus on eduksi”, sanoo Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää.

Aluevaaleja voi pitää sote-vaaleina. Hyvinvointialueet päättävät sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin.

Aluevaltuustot päättävät siitä, miten sote-palvelut toimivat ja rahoitetaan sekä minkälaiset ovat palvelurakenteet.

”Hyvät palvelut vaativat hyvää johtamista ja koulutettua, osaavaa henkilökuntaa. Alan vetovoima kasvaa, kun palkkausta ja työoloja parannetaan. Näin torjumme jatkuvasti pahenevaa hoitajapulaa”, Sillanpää korostaa.

Ensimmäisten aluevaalien äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alhaiseksi, sillä oikeuttaan käytti 47 prosenttia. Uusista valtuutetuista 53 prosenttia on naisia.

Aluevaltuustoja on 21 eli yhtä monta kuin sote-uudistus tuo hyvinvointialueita. Kuhunkin valtuustoon valittiin 59–89 valtuutettua. Toimikausi on neljä vuotta, ja se alkaa maaliskuussa 2022.

Helsingissä eikä Ahvenanmaalla ei järjestetty aluevaaleja. Helsingissä päätöksenteosta vastaa jatkossakin kaupunginvaltuusto ja Ahvenanmaalla maakuntapäivät.