Asenne ratkaisee luottamusmiehen aseman

Toimivasta luottamusmiesjärjestelmästä hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. Kun järjestelmä toimii, luottamusmies on työpaikallaan olennainen osa organisaation koko toimintaa. Yhteisenä tavoitteena on silloin, että sekä yritys että henkilöstö voivat hyvin. Tavoitteeseen on kuitenkin mahdoton päästä, jos osapuolet kokevat olevansa toisensa vihollisia.

Tehyn järjestöasiantuntija Päivi Kukkola tutki väitöskirjassaan yksityisen terveyspalvelualan luottamusmiesjärjestelmän toimintaa. Tutkimus vahvistaa niitä näkemyksiä, joita alan luottamusmiestoiminnasta on jo aiemmin saatu. 

Yksityisellä terveyspalvelualalla liiton jäsenten on välillä vaikea löytää luottamusmiestä keskuudestaan.

– Työntekijät eivät ole aina riittävän kiinnostuneita työehtoihin liittyvistä asioista tai sitten voi puuttua uskallusta tarttua toimeen.

Työnantaja puolestaan saattaa suhtautua luottamusmiehen valintaan kielteisesti. Syynä on esimerkiksi se, että työpaikalla on epäselvää, mitä luottamusmiestehtävä tarkoittaa.

– Hyvä yhteistyö, yhdessä tekeminen, arvostus, luottamus ja luottamusmiehen riittävät toimintaedellytykset tehtävän hoitamiseen korostuivat työpaikoilla, joissa luottamusmiesjärjestelmä toimi.

Kukkolan väitöskirjaa varten tekemistä haastatteluista kävi ilmi, että kaikilla työpaikoilla luottamusmiestä ei mielletä yhteistyökumppaniksi. Tällöin luottamusmies kokee olevansa välttämätön paha.

Tutkimukseen osallistunut haastateltava kuvaa tilannetta näin:

”Luottamusmies nähdään viel tosi monessa paikassa uhkana et se on jollakin tavalla uhka sen yrityksen menestykselle… nähään et se on edelleen semmonen, barrikadeilla riehuva punasta lippua liehuttava yksilö jonka tehtävä vaan on hankaloittaa ja oikeesti se tehtävähän on ihan päinvastanen.”

Yleisessä työmarkkinakeskustelussa on esillä paikallisen sopimisen lisääminen. Tämä näkyi myös Kukkolan tekemisissä haastatteluissa.

– Jotta paikallinen sopiminen voi onnistua, tarvitaan luottamusta, hyvää yhteistyötä sekä riittävät toimintaedellytykset luottamusmiehille.

Väitöstutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on systeemiteoria, jonka avulla ilmiötä pyrittiin hahmottamaan ja ymmärtämään kokonaisuutena. Koska kyseessä on laadullinen tutkimus, ei tuloksia voi yleistää. Tulokset ovat 25 haasteltavan näkemyksiä ja kokemuksia asiasta. Kohderyhminä olivat yksityisen terveyspalvelualan toimijoiden luottamusmiehet, työnantajan edustajat sekä työnantaja- ja työntekijäliittojen edustajat.

Tutkimusta voi hyödyntää luottamusmiesjärjestelmän kehittämisessä sekä siihen liittyvässä keskustelussa.

Päivi Kukkolan väitöskirja Luottamusmiesjärjestelmän systeemisenä ilmiönä - Tarkastelussa yksityisen terveyspalvelualan luottamusmiesjärjestelmä tarkastetetaan Vaasan yliopistossa 31. toukokuuta.