Eläkemaksut uhkaavat nousta lähivuosina

Alhaiset korot ja heikko talouskasvu luovat painetta työeläkemaksun väliaikaiselle korottamiselle jo 2020-luvun alussa. Pitkällä aikavälillä korotuspainetta syntyy, jos suomalaisten syntyvyys pysyy matalana.

Näin arvioi Eläketurvakeskus, joka on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä.

Heikot sijoitusnäkymät – erityisesti matala korkotaso – vaikeuttavat tuottojen saamista eläkevaroille. Seuraavan kymmenen vuoden aikana sijoitusten reaalituoton oletetaan jäävän 3,0 prosenttiin. Tämän jälkeen laskelmissa on säilytetty aiempi 3,5 prosentin reaalituotto-oletus.

Myös eläkejärjestelmän maksutulo on jäämässä lähivuosina oletettua pienemmäksi. Tähän vaikuttavat heikko työllisyyskehitys ja kilpailukykysopimuksessa sovittu maltillinen ansiotason kehitys.

Nykyinen työeläkemaksu on 24,4 prosenttia palkoista. Eläketurvakeskuksen laskelman perusteella tällä selvitään 2020-luvun alkupuolelle. Sen jälkeen maksuun kohdistuu vajaan puolen prosenttiyksikön väliaikainen korotuspaine.

Eläketurvakeskus arvioi, että työeläkemaksu voidaan vakiinnuttaa 2030-luvun aikana nykyiselleen aina 2050-luvulle asti.

– Vuoden 2017 työeläkeuudistuksen ansiosta työeläkemeno on hyvin ennakoitavissa. Talouskehityksen riskejä maksutulolle ja sijoitusvaroille se ei kuitenkaan poista, arvioi Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.

Lähivuosien kehitys ratkaisee maksun nousupaineen suuruuden. Pessimistisessä tulevaisuudennäkymässä eläkemaksun korotuspaine on puolen prosenttiyksikön sijaan 2–4 prosenttiyksikköä.

Eläketurvakeskuksen laskelmia

• Vuonna 2015 Suomessa asuvien henkilöiden keskieläke oli noin 1 600 euroa kuukaudessa.
• Vuonna 2030 keskieläke on noin 1 860 euroa.
• Vuonna 2015 keskieläke oli 52 prosenttia keskipalkasta.
• Vuonna 2045 keskieläke on 46 prosenttia keskipalkasta.