Kiusaamista ehkäisi, kun työyhteisössä vahvistettiin hyvää, kuten puhuttiin tervehtimisen, toisen auttamisen ja myönteisen palautteen tärkeydestä. Epäasialliseen käytökseen liittyi usein luottamuspulaa ja arvostuksen puutetta.
Johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitokselta kertoo, että työpaikoilla sallitaan yllättävän usein "suuret persoonat", jotka osoittavat mieltään eri tavoin tai eivät noudata yhteisiä sääntöjä. He vaikeuttavat työyhteisön toimintaa ja aiheuttavat mielipahaa. Äksyjä löytyy niin työntekijöistä kuin esimiehistä.
Tällainen huono käytös ei ole kuitenkaan kiusaamista, vaan asiantuntijat puhuvat vastuuttomasta työkäytöksestä tai epäammatillisesta käytöksestä. Se kohdistuu koko työporukkaan ja siihen puuttuminen eroaa kiusaamistapauksen ratkomisesta.
Kiusaamisessa on puhutettava sekä mahdollista uhria että kiusaajaa. Vastuuttoman työkäytöksen kohdalla esimiehen on puhuttava siihen syyllistyneen kanssa.
– Sosiaali- ja terveydenhuollossa epäasiallinen käytös on tutkitusti iso ongelma. Esimiestä voi auttaa, jos erottaa nämä kaksi ilmiötä toisistaan, sanoo Tehyn työyhteisöasiantuntija Kaija Ojanperä, joka oli mukana hankkeen ohjausryhmässä.
Sopuisa työyhteisö -hanke etsi uusia keinoja sellaisen työpaikkakulttuurin rakentamiseksi, jossa epäasiallista käytöstä ja kiusaamista ei hyväksytä. Tavoitteena oli nollatoleranssi.
