Hälytysraha lähes tuplaantui Pohjois-Pohjanmaalla

Koronahoidon tarve on lisääntynyt Oulun seudulla merkittävästi. Työvoimaa on ollut vaikea saada.

Kuvateksti
Kuva: iStock

Paheneva hoitajapula ja tehohoitoa vaativien koronapotilaiden määrän kasvu saa terveydenhuollon työnantajat hakemaan ratkaisuja, kuinka paikata henkilöstövajetta.

”Raha on hyvä keino. Kun työnantaja maksaa kunnolla ylimääräisen työvuoron tekemisestä, voidaan pärjätä”, sanoo Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Juha Honkakoski.

Tehyn tietojen mukaan työpaikoilla käydään ympäri Suomen nyt neuvotteluja siitä, kuinka selvitä kiristyvässä tilanteessa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työnantaja korotti hälytyskorvauksia käytyään ensin neuvotteluja henkilöstön edustajien kanssa. Korotukset alkoivat tänään ja ovat voimassa 16.1.2022 asti. Hälytysraha on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä koronavirusepidemiaan liittyvissä tilanteissa nyt arkisin 150 euroa ja viikonloppuisin 215 euroa. Tämän syksyn ne ovat olleet paikallisen sopimuksen mukaisesti 83,50 ja 116,75 euroa.

Jos työvuorolistaan tulee kaksi tai useampi muutos, korotus on epidemiaan liittyvissä tilanteissa automaattisesti 215 euroa.

Lomansa perumisesta hoitaja saa 450 euroa, jos loman kesto olisi ollut 1-3 vuorokautta. Vähintään 4 vuorokauden loman perumisesta korvaus on 600 euroa.

Koronahoidon tarve on lisääntynyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä viime päivinä merkittävästi.

”Sunnuntaina alkoi tulla viestiä, että tilanne on todella hankala. Tällä hetkellä hoidossa on 25 koronapotilasta, joista 9 on tehohoidossa”, sanoo pääluottamusmies Jukka Kanto.

”Työntekijöiden saatavuus on ollut jo pidempään vaikeaa, kuten koko Suomessa. Ylimääräistä osaavaa työvoimaa ei ole, kun puhutaan akuutista tehohoidon ja vaativan erikoissairaahoidon tarpeesta. Raha on tässä tilanteessa ratkaisu.”

Jukka Kanto korostaa, että nykyiset työntekijät eivät kuitenkaan voi venyä loputtomiin. 

”Jossain vaiheessa jaksaminen loppuu. Joustaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, ja ihmisillä on muutakin elämää. Ei kukaan pysy kunnossa, jos ei välillä lepää.”

Jukka Kanto on tyytyväinen, että työnantaja teki nyt päätöksen hälytysrahan nostamisesta. Sen ansiosta työvuoroja ei ehkä tarvitse tehdä vajaalla työvoimalla.

”Pidemmällä aikavälillä alan palkat ja työolot on saatava korjattua niin, että alan veto- ja pitovoima ovat kunnossa.”

Teksti: Vesa Turunen ja Maria Tuominen