Hoitajan työ on aivotyötä

Kognitiiviset vaatimukset ovat yllättäen kuormittavampia hoito- kuin hallintotyössä.

Kuvateksti
Työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin lisäksi kognitiivisen ergonomian kehittäminen parantaa myös potilas- ja asiakasturvallisuutta. Kuva: iStock

Hoitotyön luonne on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi. Tiedolla työskentely ja työn kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet voimakkaasti.

– Työssä korostuvat lukuisat tiedonkäsittelyn osa-alueet kuten, lukeminen, kirjoittaminen, ongelmien ratkaiseminen, muistaminen ja keskittyminen, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski.

Hoitotyössä on myös paljon keskeytyksiä ja useita samanaikaisia tehtäviä. Työskentely tapahtuu usein puhehälyssä. Nämä ovat kognitiivisia kuormitustekijöitä, jotka heikentävät työn sujuvuutta ja työhyvinvointia.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Hoitotyötä on tutkittu Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Työterveyslaitoksen kehittämishankkeessa.

– Yllättäen kognitiivisten vaatimusten laajuus ja useiden eri osa-alueiden toistuvuus päivittäin ja kuormittavuus olivat yleisempiä hoitotyössä kuin hallintotyössä toimistossa.

Hankkeen tulokset osoittavat, että kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä onnistuu. Kognitiivista ergonomiaa voi parantaa suunnittelemalla työprosessit siten, että ne ovat sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Lisäksi pitää muokata kognitiivisesti kuormittavia työolosuhteita niin, että tarpeeton aivokuorma vähenee.

Satakunnan sairaanhoitopiirissä luotiin uusia käytäntöjä työpäivän yhteiseen suunnitteluun sekä raportointi- ja muiden keskittymistä vaativien tilanteiden rauhoittamiseen. Osa uusista toimintatavoista oli laitteiden sijoittelua sekä teknologian hyödyntämistä arjessa.

– Useissa yksiköissämme tiedon kulku parani, oman työn hallinta lisääntyi ja potilasvastaanottojen keskeytykset vähenivät. Hanke toi pysyviä muutoksia osastojen toimintaan, iloitsee hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi sairaanhoitopiiristä.

Tulokset ovat hyödyksi nyt, kun tuleva sote-uudistus on käsillä. Kognitiivisen ergonomian parantaminen on hyvä ajoittaa juuri muutos- ja murroskohtaan, jossa rakennetaan ja luodaan uusia toimintatapoja.

– Sote-uudistuksessa henkilöstön työpaikat, työtehtävät ja prosessit muuttuvat. Tällöin on luontevaa keskittyä myös konkreettisen arkisen työn suunnitteluun ja varmistaa, että työn kognitiiviset vaatimukset ovat ihmisen mittaisia, eikä työolosuhteissa ole tarpeettomia kuormitustekijöitä, muistuttaa Kalakoski.

Työterveyslaitos aloittaa syksyllä Hoitotyö on aivotyötä -kampanjan. Sen avulla levitetään sote-esimiehille ja työntekijöille tietoa ja työkaluja kognitiivisen ergonomian parantamiseen.