Hoitajat ja lääkärit: Suomalaisten terveyteen tulee tehdä miljardi-investointi

Tehy ja Suomen Lääkäriliitto katsovat, että hyvinvointialueiden aloittamisen turvaamiseksi tarvitaan miljardi euroa lisää.

Kuvateksti
Hyvinvointialueiden toiminnan varmistaminen onnistuu Tehyn ja Suomen Lääkäriliiton mukaan vain lisärahoituksella.
Kuva: Ari Korkala

Tehy ja Suomen Lääkäriliitto muistuttavat, että hyvinvointialueiden aloittaminen vuoden alussa on suomalaisen yhteiskunnallisen historian suurimpia rakenteellisia uudistuksia. Uudistukseen lähdetään vaikeassa tilanteessa, sillä pandemian jäljiltä hoitovelka on suurempi kuin koskaan aiemmin.

”Sote-uudistus ei saa kompastua alkumetreillä akuuttiin rahapulaan. Viimeistään pandemia näytti, että toimiva terveydenhuolto mahdollistaa muun yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan. Suomen pitää panostaa sote-sektoriin aiempaa enemmän”, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Liitot huomauttavat, että samaan aikaan suomalaiseen terveydenhuoltoon varataan kuitenkin huomattavasti vähemmän resursseja kuin muissa Pohjoismaissa. Se tarkoittaa, että Suomessa investoidaan ihmisten terveyteen vähemmän kuin naapurimaissa.

Ongelman korjaamiseksi hoitajat ja lääkärit vaativat terveydenhuollon rahoituksen kasvattamista miljardilla eurolla hyvinvointialueiden sujuvan aloittamisen turvaamiseksi.

Lähes kaikki hyvinvointialueet aloittavat alijäämäisellä budjetilla. Ellei rahoitusta korjata, tulevaisuudessa on edessä säästöjä. Terveydenhuollon menot ovat pääasiassa henkilöstökuluja, jolloin ainoa nopea säästökohde on leikkaaminen henkilöstöstä. Hoitajat ja lääkärit vetoavat hallitukseen, jotta hyvinvointialueiden rahoitus turvattaisiin niiden aloittaessa.

”Mikäli lisärahoitusta ei löydy, on pelkona, että hoitajia ja lääkäreitä odottavat ensi vuonna lomautukset, mikä lisäisi edelleen hoitovelkaa. Näin ei saa käydä”, toteaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita.

Tehyn ja Lääkäriliiton mukaan terveydenhuoltoon tulisi suhtautua investointina eikä kulueränä. Mitä paremmin peruspalvelut toimivat, sitä vähemmän joudumme turvautumaan kalliisiin hoitoihin. Viime kädessä terveydenhuolto vastaa siitä, että suomalaisilla on mahdollisuus osallistua työelämään ja pitää näin yhteiskunnan pyörät pyörimässä.