Harring on Hyksin Meilahden alueen ammattiosaston puheenjohtaja ja Silmäklinikan luottamusmies. Hän vahvistaa sen, mitä nimettöminä asiasta kertovat hoitajat sanovat.
"Koulutukseen oli alun perin varattu kaksi päivää, mutta se supistettiin työnantajan toiveesta puoleentoista."
Tukihenkilöistä osa sai koulutuksen ensimmäisen osan viime keväänä. Ohjelma oli ehtinyt syksyn tullessa muuttua niin paljon, että yhden päivän koulutus ja puolen päivän verkkokoulutus tuntuivat riittämättömiltä. Alun perin tukihenkilöiden piti olla käyttäjien tukena pidempään kuin he sitten todellisuudessa olivat.
”Yhden päivän koulutus oli kuin pikajuoksua. Aikaa kysymyksille ei juuri ollut,” summaa Harring.
”Käyttöönottoviikonloppu oli meidän yksikössämme kaaos, mutta tarmolla selvisimme siitä. Potilaat hoidetaan ensin ja Apottiin tutustumme sitten,” sanoo eräs vuodeosastolla työskentelevä hoitaja.
Sairaanhoitaja Markus Pietikäinen on Malmin ja Haartmanin sairaaloiden luottamusmies. Hänen mukaansa moni hoitaja kaipaa entistä järjestelmää takaisin.
Vanhan ja uuden järjestelmän ero piilee kirjaamisessa. Kun ennen hoidosta kirjoitettiin omin sanoin, nyt perustana on rakenteellinen kirjaaminen. Se tarkoittaa sitä, että laitetaan rasteja ruutuun. Ulkoa muistettavaa on paljon.
”Klikkauksia tulee paljon. Aluksi vapaaseen tilaan ei saanut kirjoittaa lähes mitään. Sitten ohjeet muuttuivat päälaelleen eli pitää kirjoittaa.”
Jo ennen käyttöönottoa luottamusmiesten mukaan työnantajalta tulivat ohjeet siitä, miten toimia, jos median edustajat ottavat yhteyttä ja kysyvät, miten järjestelmän käyttöönotto sujuu. Heidän mukaansa ohje on edelleen, että yhteydenotot tulee kääntää Husin viestintään.
Käyttöönottoa seuraavina viikkona Hus tiedotti, että kaikki on sujunut odotetusti. Tiedotteessa todettiin, että joidenkin käyttöönotossa ilmenneiden teknisten ongelmien korjaaminen on vienyt paljon aikaa. Näistä eniten toimintaan vaikuttava on ollut lähetteiden käsittelyyn liittyvä kokonaisuus. Myös lääkeautomaattien integroitumisessa Apotti-järjestelmään on ollut haasteita.
”Meille vannottiin, että lääkeautomaatio toimii kuin junan vessa. Ei toimi. Kirjaukset häviävät, kun potilas kirjataan ulos osastolta ja siirtyy toiselle osastolle,” sanoo toinen hoitaja.
Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi myöntää, että lääkeautomaatti ja Apotti eivät ole keskustelleet riittävästi keskenään, mikä oli yllätys.
”Kaikki potilaat ovat kuitenkin saaneet tarvitsemansa lääkkeet, mikä on ammattitaitoisen henkilöstön ansiota.”
Kaiken kaikkiaan järjestelmän käyttöönotto on hänen saamansa palautteen mukaan sujunut hyvin. Husissa on yhteensä 1 500 vastuuyksikköä, joten erojakin on. Joidenkin yksiköiden toiminta on harvinaista koko Suomen mittakaavassa.
”Monessa Meilahden sairaalan yksikössä järjestelmän käyttöönotto tapahtuu arjen työssä tulevien haasteiden kautta.”
Vierailukiellot ovat nyt voimassa pandemian takia, joten media ei pääse tutustumaan uuden potilastietojärjestelmän toimintaan. Johtajaylilääkäri sanoo, että kiinnostusta on ollut ja siksi johto on suosittanut ohjaamaan yhteydenotot Husin viestintään.
”Ketään ei ole kielletty kertomasta omia mielipiteitään omissa nimissään.”
Apotin on tarkoitus tulla käyttöön kuvantamisessa ensi keväänä, minkä jälkeen järjestelmä kattaa koko Husin. Järjestelmän kustannusarvio 50–60 miljoonaa euroa vuodessa.
Amerikasta lähtöisin oleva ohjelma on Apotti Oy:n hallinnoima. Osakeyhtiön omistavat Helsingin yliopistollinen sairaala ja joukko Uudenmaan kuntia. Läheskään kaikki kunnat eivät ole siinä mukana.
