Kelan kuntoutukset vaakalaudalla soten myötä

Tehyn kuntoutusalan asiantuntijan mukaan kuntoutus pitää pilotoida kunnolla ennen siirtoa Kelalta maakunnille.

Kuvateksti
Kuntoutuspsykoterapiasta on hyviä tuloksia. Kuva: iStock

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa ollaan lakkauttamassa vuonna 2022. Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntoutuksen uudistamiskomitean viime syksynä tekemään esitykseen on kirjattu, että lakkautus tapahtuisi vasta vuonna 2025, jolloin ne siirtyisivät maakuntien järjestämiksi. 

– Tähän johtopäätöksen voi tehdä maan hallituksen kehysriihestä saatujen tietojen valossa, kertoo Tehyn kuntoutusalan asiantuntija Outi Töytäri.

Suunnitteilla olevan sote-ratkaisun yhteydessä on ollut esillä Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttaminen ja sen varojen siirto maakuntien ostopalvelurahoiksi. Tehyssä katsotaan, että Kelan kuntoutuspsykoterapian järjestämisen lopetus ja resurssien hajottaminen 18 osaan voisi tuhota tulokselliseksi havaitun kuntoutuspsykoterapian saatavuuden.

– Siirto merkitsisi kuntoutuksen rahoituksen pienenemistä, mikä heikentää kuntoutuspsykoterapian laatua ja saatavuutta. Kelalla on ollut koko maata koskevat kriteerit. Tuleeko nyt joka maakunnalle omansa?

Töytäri muistuttaa, että kuntoutuksen uudistuskomitean esityksessä puhutaan pitkän siirtymäajan lisäksi myös siitä, että ennen siirtämistä kerätään erilaisia kokemuksia palvelun uudelleen järjestämisestä.

– Ennen siirtämistä maakuntiin tarvitaan kunnollisia kokeiluita ja niiden arviointia.

Yksi iso kysymys koskee myös asiakkaan oikeusturvaa. Koska kuntoutuspsykoterapia on vuodesta 2011 ollut lakisääteistä, asiakkaalla on ollut oikeus valittaa, jos hän ei ole ollut tyytyväinen saamaansa kuntoutuspäätökseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt kaksi selvityshenkilöä tekemään selvitystyöstä kuntoutuksen oikeusturvakeinoista.

Vuonna 2017 Kelan kuntoutusta sai 108 700 henkeä, joista kuntoutuspsykoterapiaan osallistui 36 700. Kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen 2017.

Yleisin syy psykoterapiaan hakeutumiseen ovat mielialahäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt.

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi pitää tuloksellisena. Kelan rekisteriseurannan mukaan noin 75 prosenttia kuntoutujista on täysin työ- tai opiskelukykyisiä kuntoutuksen päättyessä. Suurin osa kuntoutukseen osallistujista jatkaa työtä ja opiskelua myös kuntoutuksen aikana.