Varhaiskasvatuksessa entistä useampi kokee työnsä fyysisesti ja henkisesti raskaaksi. Samalla mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä on pienentynyt. Näin kertoo Kevan työhyvinvointitutkimus.
Joka viides vaka-työntekijä koki henkisen työkykynsä heikoksi. Lähes neljännes arvioi, ettei heillä ole voimavaroja kohdata muutoksia ja haasteita. Vain joka toinen tuntee voivansa vaikuttaa työhönsä. Etenkin nuoret, alle 30-vuotiaat arvioivat henkisen työkykynsä heikoksi.
Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen pitää varhaiskasvatuksen tilaa varsin huolestuttavana. Se näkyy esimerkiksi lisääntyneinä poissaoloina.
”Alalla on suuria haasteita työvoiman saatavuudessa. Henkilöstön työkykyä pitää nyt tukea ennakoiden, kehittää johtamista ja vahvistaa työntekijöiden kokemusta nyt jo vahvasta osaamisesta ja työyhteisöön kuulumisesta.”
Voimavarojakin siis on: Valtaosa kaikista julkisen alan työntekijöistä kokee työnsä merkitykselliseksi ja osaamisensa riittäväksi. Voimaa saatiin omasta työyhteisöstä. Innostusta ja työn iloa tunsi varhaiskasvatuksessa 76 prosenttia, vaikka luku oli edellisvuosista laskemaan päin.
Myös terveysalalla koettu työkuormitus on lisääntynyt: useampi kuin joka toinen arvioi, ettei työvoimaa ole riittävästi. Myös aiempaa useampi koki työnsä henkisesti raskaaksi. Alle puolet katsoi, että voi vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin.
”Liiallinen kuormitus on työsuojeluasia, johon pitää löytää keinoja. Myös mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä on tärkeä tekijä työhyvinvoinnissa. Kuulluksi tuleminen esimerkiksi työvuorosuunnittelussa parantaa jaksamista”, sanoo työelämäasiantuntija Heli Kannisto Tehystä.
Hän muistuttaa, että työpaikoilla on tuettava nuoria. Kyselyn perusteella nuorten työhyvinvointi ei ole palannut koronaa edeltävälle tasolle.
Sosiaalialan henkilöstö oli koronan alkuvaiheessa erityisen tiukoilla. Tutkimustulosten perusteella näyttää, että siellä luottamus on palautunut ja työyhteisöjen ilmapiiri kohentunut.
Keva on tutkinut julkisen alan työoloja vuodesta 2014. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 3657 palkansaajaa vuoden 2022 elo- ja marraskuun välisenä aikana. Pieni osa vastauksista kerättiin sähköisellä kyselyllä.
