THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari muistuttaa, että pitkäkestoisessa ja merkittävässä ahdistuksen ja masennuksen kokemisessa tulee arvioida hoidon tarve, koska oireiden taustalla voi olla hoitoa edellyttäviä mielenterveysongelmia. Samaan aikaan pitää vaikuttaa oireita aiheuttavien ongelmien syihin.
”Opetushenkilöstön kontaktit opiskelijoihin ovat tarpeellisia. Kasvokkaiset kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä opiskelijoille, joiden kuormittuneisuus johtuu etäopetuksen aiheuttamista opiskeluvaikeuksista.”
Keväällä 2021 koronaepidemian ja kansallisten rajoitustoimien aikana mahdollisuudet sosiaalisiin kontakteihin olivat vähäisiä. Joka neljäs opiskeleva nainen ja joka kolmas opiskeleva mies kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään.
”On tärkeää, että opiskelijat saavat tukea korkeakouluista ja pääsevät mukaan opiskelijajärjestöjen ja muiden yhteisöjen toimintaan. Yhtä tärkeää on pitää kiinni terveellisistä elintavoista ”, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka.
Tulosten mukaan jo vähäinenkin liikunnan harrastaminen voi auttaa toipumisessa. Lähes puolet korkeakouluopiskelijoista liikkui koronaepidemian aikana terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Liikkuvista opiskelijoista ahdistuksen ja masennuksen oireita koki joka kolmas. Puolet niistä opiskelijoista, jotka eivät liikkuneet säännöllisesti, kertoi samoista oireista.
Päiväaikaisesta väsymyksestä kertoi joka neljäs opiskelija. Heistä kaksi kolmesta koki ahdistuksen ja masennuksen oireita. Joka kymmenes opiskelija kertoi, että unet jäävät liian lyhyiksi netin käytön vuoksi.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen kutsuttiin noin 12 000 satunnaisesti valittua 18–34-vuotiasta perustutkinto-opiskelijaa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Vastausaktiivisuus oli 53 prosenttia. Tutkimus uusitaan neljän vuoden välein.
