”Potilasvahinkoilmoitusten määrä seuraa yleensä pitkälti terveydenhuollon hoitokontaktien ja toimenpiteiden määriä. Muutokset näkyvät kuitenkin potilasvahinkotilastoissa viiveellä, sillä vahinkoilmoitusta ei tyypillisesti tehdä heti potilasvahinkoepäilyn herättyä,” kertoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen.
Ilmoituksen voi tehdä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun sai tietää vahingon sattumisesta.
Reilu viidennes kesäkuun loppuun mennessä ratkaistuista tapauksista arvioitiin korvattaviksi. Korvauksenhakijoista noin joka neljäs sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden hoitopaikan osalta.
Korvauksia maksettiin alkuvuonna 2021 lähes 21 miljoonaa euroa. Summa sisältää korvaustoiminnan hoitokulut. Maksettavat korvaukset määräytyvät potilasvakuutuslainsäädännön ja vahingonkorvauslain säännösten mukaan.
”Terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle vahingoista aiheutuneet kustannukset olivat vielä moninkertaisesti suuremmat.”
Korvatuista vahingoista yli 90 prosenttia on niin sanottuja hoitovahinkoja. Näissä aiheutunut vahinko olisi pitänyt toisin toimien välttää. Toisiksi eniten sattuu infektiovahinkoja (5,8 %).
Vuosittain julkaistavien vuosi- ja osavuosiraporttien lisäksi Potilasvakuutuskeskus tarjoaa sairaanhoitopiireille yksityiskohtaisia tietoja niiden alueella sattuneista potilasvahingoista laatu- ja potilasturvallisuustyön tueksi.
