Kouluterveydenhoitajien määrä jäi uupumaan tarpeesta

Korona-aika synnytti palveluvelkaa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä terveyspalveluissa.

Kuvateksti
Pandemia on siirtänyt kouluterveydenhoitajia muun muassa koronarokottajiksi. Kuva: Ari Korkala

Erityisesti kouluterveydenhuollossa ja toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa oli tarpeisiin nähden liian vähän henkilökuntaa viime vuonna. Tulevista hyvinvointialueista ainoastaan Keski-Uudellamaalla arvioitiin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon mitoitus erittäin hyväksi tai hyväksi.

Myös äitiys- ja lastenneuvoloissa henkilöstöä oli niukasti, mutta tilanne oli niissä kuitenkin parempi kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Tiedot perustuvat THL:n tekemään valtakunnalliseen seurantaan vuodelta 2020.

”Tulos ei ole yllättävä, sillä koronatehtäviin, kuten rokotuksiin ja jäljitykseen, siirrettiin paljon henkilöstöä juuri koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta”, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen.

Noin 40 prosenttia terveyskeskuksista arvioi, että valmius tarjota etäpalveluja oli erittäin tai melko hyvä. Saman verran oli terveyskeskuksia, jotka ilmoittivat valmiuden olleen melko tai erittäin huono.

Seurannan tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten esiin tuoman hankalan tilanteen. Ennaltaehkäiseviä palveluja on karsittu korona-aikana, vaikka samaan aikaan lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet.

”Palveluvelkaa syntyy väistämättä, kun henkilöstömitoitus ei riitä vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin. Tämä velka jää maksettavaksi tuleville hyvinvointialueille”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.

THL keräsi terveyskeskuksista tietoa vuoden 2020 korona-ajasta osana neuvolapalvelujen sekä koulu- ja toisen asteen opiskeluterveydenhuoltopalvelujen valtakunnallista seurantaa (NEKOS 2021). Kyselyyn vastasi 118 terveyskeskusta. Vastausprosentti oli 88.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
25.3.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
22.6.2021
Uutiset
Julkaisupäivämäärä
23.5.2022