Kunta-alan sairauspoissaolot kasvoivat jyrkästi – eniten poissaoloja hoitoalalla

Hoitoalan ammatit ovat edelleen kunta-alalla sairauspoissaolojen kärjessä. Iso syy lisääntyneisiin poissaoloihin lienee korona.

Kuvateksti
Lastenhoitajilla oli viime vuonna sairauspoissaoloja keskimäärin 31,7 päivää.
Kuva: Vilja Harala

Viime vuonna kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 20,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Se on neljä päivää enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kärjessä tilastoissa oli hoitoala. Vaka-opettajat, perhepäivähoitajat, laitoshuoltajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat ja kodinhoitajat olivat pois töistä oman sairauden takia keskimäärin yli 25 päivää.

Lastenhoitajilla sairauspoissaoloja oli 31,7 päivää, lähihoitajilla 30,4 päivää ja sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla 24,8 päivää.

Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimukseen, jossa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000.

Kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolot lisääntyivät viime vuonna. Todennäköinen syy on korona. Ensimmäiset koronavuodet 2020 ja 2021 eivät vielä heijastuneet lisääntyneinä sairauspoissaoloina.

"Koronasta johtuvat poissaolot kasvoivat Kelan tilastoissa viime vuonna. Sen sijaan edellisvuoden tasolla pysyivät mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja hengityselinten sairauksien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat", kertoo tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

Kelan sairauspäivärahatilastot antavat tietoa pitkistä yli yhdeksän päivän poissaoloista ja niiden syistä.

Ikäryhmistä eniten sairastivat alle 30-vuotiaat. Ikäryhmien väliset erot eivät ole kasvaneet viime vuodesta.

Nolla päivää sairastaneiden osuus väheni kaikissa kunta-ammateissa. Aiempina koronavuosina etätyöhön siirtyminen ja kontaktien välttäminen kasvatti niiden työntekijöiden osuutta, jotka eivät olleet vuoden aikana poissa päivääkään.