Länsi-Niilin virus voi tarttua Balkanilla

Länsi-Niilin viruksen epidemiakausi aiheuttaa verenluovutusrajoituksia myös Euroopan-matkaajille.

Kuvateksti
Länsi-Niilin virus tarttuu ihmisiin hyttysen pistosta. Kuva iStock.

Menossa on Länsi-Niilin viruksen epidemiakausi. Linnut kantavat Länsi-Niilin virusta, joka tarttuu ihmisiin hyttysen pistosta.

– Virus tarvitsee vettä ja hyttysiä. Euroopassa riskialtteimpia alueita ovat jokien suistot, muistuttaa professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Euroopassa Länsi-Niilin virusta esiintyy muun muassa Kreikassa, Italiassa ja Lounais-Venäjällä. Tänä vuonna Euroopassa on ollut noin 300 Länsi-Niilin viruksen aiheuttamaa tartuntaa, joista yli puolet Kreikassa. Suomessa virusta ei ole ilmennyt.

Suuri osa tartunnan saaneista ei saa mitään oireita, mutta osalla esiintyy kuumetta, pahoinvointia ja päänsärkyä. Vaikeisiin tautimuotoihin kuuluvat korkea kuume, voimakas päänsärky, sekavuus, vapina ja halvaukset. Noin prosentti voi saada vakavan aivotulehduksen. Virusta vastaan ei ole rokotetta.

Verenluovutusrajoitus riskialueella oleskelleille on tarpeellinen, jotta mahdollinen oireeton tartunta ei leviäisi verensiirron välityksellä.

Tavallisesti Euroopassa matkustelu ei vaikuta soveltuvuuteen luovuttaa verta Suomessa. Länsi-Niilin epidemia kesäisin ja syksyisin on kuitenkin poikkeus. Virustartuntoja esiintyy heinä-marraskuussa osassa Etelä- ja Itä-Eurooppaa, minkä vuoksi riskialueella matkanneet voivat luovuttaa verta vasta 28 vuorokauden varoajan jälkeen. Euroopan ulkopuolella matkustaneiden on aina odotettava vähintään tämä aika ennen luovutusta.

Virus on aiheuttanut ihmisille laajoja epidemioita Pohjois-Amerikassa jo yli kymmenen vuoden ajan. Viime vuosina epidemioita on ollut osassa Etelä- ja Itä-Eurooppaa, Venäjää sekä joissakin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa.