Ministeriön suunnitelma pakkolaista raivostuttaa hoitajia

Ennen kuin hoitajalakko ehti edes alkaa, sosiaali- ja terveysministeriö veti esiin suunnitelmat laiksi, jolla hoitajat voisi pakottaa töihin. Hoitajat antavat täydeltä laidalta takaisin sosiaalisessa mediassa.

Kuvateksti
Hoitajien lakko alkoi Helsingissä mielenilmaisulla Meilahden sairaala-alueella.
Kuva: Jukka Rapo

Tämä käyttäjätunnus Iineksen tviittaus on yksi niistä someen kanavoituneista purkauksista, jotka sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan kertoma suunnitelma hoitajalakon aattona 31. maaliskuuta Ylen uutisissa aiheuttivat.

”Kyse on määräaikaisesta laista, jolla rajoitetaan tietyllä tavalla jopa lakko-oikeutta, ihan näitä perusoikeuksia. Se tarkoittaa, että valtioneuvoston pitää tämä lakiesitys nopeasti antaa eduskunnalle ja eduskunnan se nopeasti käsitellä, ennen kuin laki voisi tulla voimaan”, muotoili kansliapäällikkö TV-uutisissa.

Kansliapäällikön puheet ovat tuoneet taas mieleen hoitajien työhön pakottavat lait kuten potilasturvalain vuonna 2007 ja vuonna 2020 käytetyn valmiuslain eräät määräykset. Työhön pakottaminen herättää hoitajissa kysymyksen: puheet ovat tuoneet mieleen hoitajien työhön pakottamislait, joita valtiovalta on kaavaillut ennenkin. Työhön pakottaminen herättää hoitajissa kysymyksen:

Myös Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on tviitannut valtiovallan ristiriitaisesta toiminnasta ja tviittiä on laajasti kommentoitu.

Äärimmilleen ärsytettyjen hoitajien reaktiot ovat olleet odotettuja. Työn jatkaminen hoitoalalla on vaakalaudalla, kuten Saara Partanen tviittaa.

Tehyn ja SuPerin lakko käynnistyi tänään 1. huhtikuuta. Lakossa on 25 000 hoitajaa kuudessa eri sairaanhoitopiirissä.

 

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
31.3.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
19.3.2021