Väkivaltaisen asukkaan kiinnipitoon ja hoitajien läsnäoloon hänen huoneessaan oli käräjäoikeuden mukaan riittävät perusteet.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi tehyläisen lähihoitajan ja kuuden muun hoitajan syytteet yksityisen hoivakodin asukkaan pahoinpitelystä ja pakottamisesta.
Syyttäjän mukaan hoitajat olisivat yhdessä päättäneet provosoida asukasta niin, että tämä ryhtyisi väkivaltaiseksi ja ambulanssi veisi hänet pois hoivakodista. Käräjäoikeuden mukaan provosointi jäi toteen näyttämättä.
Tehyn oikeuspalvelun lakimies avusti lähihoitajaa oikeudenkäynnissä.
Alzheimeria sairastava asukas käyttäytyi toistuvasti väkivaltaisesti. Käytöksestä oli merkintöjä potilasasiakirjoissa. Tammikuussa 2018 asukas oli ollut päivällä niin aggressiivinen, että yksi hoitajista oli ollut iltavuorossa yhteydessä esimieheen.
Esimies oli ohjeistanut olemaan yhteydessä Tyksin psykiatrian päivystykseen. Päivystyksestä oli sanottu, että asukkaan voi lähettää sinne lääkityksen tarkistukseen ambulanssilla.
Kun asukkaalla on lähete, ambulanssi varmasti ottaa hänet mukaansa. Käräjäoikeuden mukaan vastaajilla ei näin ollen ollut tarvetta provosoida asukasta väkivaltaan.
Ennen ambulanssin tuloa asukkaan huoneeseen oli mennyt epäselväksi jäänyt määrä hoitajia. Selvää kuitenkin on, että hoitajia oli useampi, koska väkivaltaiseksi tiedetyn asukkaan huoneeseen ei mennä yksin.
Käräjäoikeuden mukaan on uskottavaa, että huoneeseen menon syy oli asukkaan voinnin tarkastaminen ja hänen hygieniastaan huolehtiminen ennen ambulanssin tuloa.
Huoneessa oli syntynyt tilanne, jossa asukasta oli väkivallan vuoksi pidetty kiinni hallitulla fyysisellä rajoittamisotteella (HFR-ote). Tällöin paikalla olivat eri vaiheissa olleet kaikki seitsemän vastaajaa, joista kaikki eivät kuitenkaan osallistuneet varsinaiseen rajoittamiseen.
Käräjäoikeuden mukaan sekä usean hoitajan läsnäoloon että kiinnipitoon oli riittävät perusteet.
Ambulanssin tullessa asukas oli vastaajien mukaan rauhallinen. Lausuntoja tukee se, että paikalle hälytetty poliisipartio poistui puuttumatta tilanteeseen.
Työnantaja teetti tapahtumista oman selvityksensä, jonka se toimitti poliisille. Käräjäoikeus totesi, että poliisin tekemä esitutkinta oli ollut johdatteleva ja epäasiallinen. Kuulemisia oli tehty keskellä työpäivää puhelimessa ilman avustajia.
– Puutteellisesti tehty esitutkinta tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja tuottaa henkistä kärsimystä ihmisille, jotka joutuvat perusteettomasti syytteeseen, sanoo Tehyn oikeuspalvelun lakimies Tero Peltonen.
Tehyyn kannattaa ottaa yhteyttä ennen poliisikuulustelua, jos sellaiseen joutuu työpaikan tapahtumien vuoksi.
