Onnistunut kivun arviointi parantaa hoidon laatua

Kivun arviointiin käytettävä mittari parantaa tehohoitoa. Tämän vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Kuvateksti
Luotettava kipumittari antaa mahdollisuuden optimaaliseen kipulääkitykseen. Kuva: iStock

Kommunikoimaan kykenemättömän tehohoitopotilaan kivun arviointi on ratkaisevaa hyvän hoidon kannalta. CPOT-mittari on tähän tarkoitukseen tarkoitettu luotettava ja kliinisesti käyttökelpoinen mittari. Tämän osoittaa tuore väitöstutkimus.

– Luotettavalla kivun arviointimenetelmällä kivun merkit tunnistetaan paremmin ja optimaalinen kipulääkityksen tarve voidaan arvioida tarkasti. Tämä vaikuttaa myös potilaan sedaatiotasoon, jolloin nukutus tulee optimaaliseksi. Myös potilaan sekavuus voi vähentyä, sanoo Turun yliopistossa väitellyt Sanna-Mari Pudas-Tähkä.

Tällä kaikella on positiivinen vaikutus potilaan nopeampaan toipumiseen, sairaalassaoloajan lyhentymiseen ja jatkossa parempaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Pudas-Tähkän mukaan Suomen teho-osastoilla ei kuitenkaan ole systemaattisesti käytössä kivun arviointimittaria, joka soveltuu tällaisten potilaiden kivun arviointiin. Pitkällä aikavälillä mittarin käyttöönotolla on hänen mukaansa mahdollista säästää yhteiskunnan varoja, kun tehohoidossa hoidetut potilaat palaavat normaaliin elämään työ- ja toimintakykyisinä.

– Tärkeää olisi, että kaikilla Suomen teho-osastoilla otettaisiin tutkimuksessa testattu CPOT-mittari käyttöön. Tällöin potilaiden kivun arviointiin saadaan tasalaatuisuutta ja kivun kokonaisvaltainen hoito voi parantua.

Hoitamaton kipu aiheuttaa unettomuutta, epämukavuutta, stressiä ja sekavuutta, mikä pitkittää tehohoitoa ja potilaan toipumista. Hoitamaton kipu heikentää parantumista ja vaikuttaa myöhemmin heikentävästi elämänlaatuun. Hoitamaton kipu voi johtaa myös kroonisiin kiputiloihin ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Potilaan toipumisen vuoksi kipu tulee hoitaa hyvin.

Tutkimuksessa tehohoitajat katsoivat CPOT-mittarin käytöstä tehdyn opetusvideon ja testasivat taitojaan tehohoitopotilaiden kivun arvioinnissa. Tehohoitajien tiedot myös arvioitiin tietotestillä, ja lopuksi hoitajat saivat arvioida mittarin käyttökelpoisuutta.

Tutkimuksessa todettiin, että mittarin käyttö vaatii koulutusta. Opetusvideon avulla tehohoitajat oppivat mittarin käytön perusteet.

– Mittarin eri käyttötapojen osaaminen vaatii kuitenkin lisää harjoittelua tai toisenlaista opetusta. Tehohoitajat pitivät silti CPOT-mittaria käyttökelpoisena ja sopivana mittarina tehohoitopotilaan kivun arviointiin.

Pudas-Tähkän väitöstutkimus on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa tarkastellaan kielellisesti ja kulttuurisesti kommunikoimaan kykenemättömien tehohoitopotilaiden kivun arviointiin tarkoitettujen mittarien luotettavuutta, sopivuutta ja käytettävyyttä. Tutkimuksessa kivun arviointiin käytettiin CPOT-mittaria (Critical-Care Pain Observation Tool).

TtM Sanna-Mari Pudas-Tähkän väitöskirja Tehohoitopotilaan kivun arviointimittarin validointi ja käyttöönotto tarkastettiin Turun yliopistossa 4. toukokuuta.