Opinnäytetyö: Ymmärrys sopimisen merkityksestä heikentynyt

Epäkohdista vaikeneminen hankaloittaa edunvalvontaa.

Kuvateksti
Syksyllä 2015 ay-liike vastusti hallituksen tapaa parantaa kilpailukykyä. Hallitus muun muassa oli aikeissa leikata sunnuntailisiä ja pitkiä kesälomia. Kuva Annika Rauhala

Vaikenemisen kulttuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa voi estää työntekijöitä nostamasta esiin työpaikan epäkohtia. Avoimesti epäkohdista puhuvaa kollegaa saatetaan syyttää koko alan mustamaalauksesta. Kulttuuri syntyy alaa säätelevästä vaitiolovelvollisuudesta, jonka ajatellaan ulottuvan kaikkiin työpaikan asioihin.

Vaikenemista suosiva puhetapa on yksi keino, jota hoitajat käyttivät verkkokeskusteluissa syksyllä 2015.

Yhteisöpedagogi YAMK Anne Lindgren tutki opinnäytetyössään, miten eri tavoin hoitajat suhtautuivat verkkokeskusteluissa yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa heidän etunsa olivat vaarassa. Lindgren löysi yksitoista eri tapaa puhua hoitajan työstä sekä hoitoalasta ja sen edunvalvonnasta.

Hoitajien tavat esiintyä verkossa voi karkeasti jakaa kolmeen osaan: Osan mielestä pitää joustaa yhteisen hyvän nimissä, osa on valmis koviinkin toimenpiteisiin, kuten lakkoon ja kolmas kannattaa kollektiivista neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää.

Ammattiliittoihin hoitajat suhtautuivat puheenvuoroissaan ristiriitaisesti siitä huolimatta, että yli 90 prosenttia heistä kuuluu liittoon. Yksilöllisyyden kulttuurin lisääntymisen myötä hoitajat kyseenalaistavat liittojen kykyä valvoa jäsentensä etuja sekä kollektiivisten sopimusten hyötyä nykyisessä työelämässä.

Lindgrenin mielestä kyseenalaistamisen yleistyminen ja yksilöllisyyden korostaminen voivat johtaa siihen, että jokainen neuvottelee työehtonsa itse.

Ymmärrys kollektiivisen sopimisen tavoista ja merkityksestä on heikentynyt. Monelta työntekijältä on päässyt unohtumaan, että työelämän edut on saavutettu pitkällisten neuvottelujen jälkeen.

Lindgren työskentelee Tehyssä järjestöasiantuntijana. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja, terveydenhoitaja ja yhteisöpedagogi.