Osa-aikaisuus yleistyy, hoitoalalla usein omasta tahdosta

Yhä useammat eurooppalaiset työskentelevät osa-aikaisesti. Osa-aikatyön lisääntyminen voi olla myönteistä, jos se tarkoittaa parempia mahdollisuuksia työ- ja vapaa-ajan tasapainottamiseen, toteaa Euroopan komission työllisyysasioiden pääosaston analyytikko Maria Vaalavuo artikkelissaan.

Osa-aikatyö tuo myös työmahdollisuuksia ihmisille, jotka ovat olleet aiemmin työmarkkinoiden ulkopuolella, kuten äideille, vanhoille työntekijöille tai opiskelijoille.

Osa-aikatyö on haitallista, jos se on vastentahtoista tai ainoa vaihtoehto yhdistää työ- ja perhe-elämä. Kokoaikatyöhön verrattuna osa-aikatyöstä voi koitua ansioiden menetyksen lisäksi myös muita kustannuksia: osa-aikatyö on usein laadultaan huonompaa, tuntipalkka on pienempi, koulutus- ja uramahdollisuudet kehnommat. Osa-aikatyö pienentää myös eläkettä.

Naisten osa-aikatyötä on Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna vähemmän. Hoitoalalla osa-aikatyö on useimmiten vapaaehtoista, sillä yleensä taustalla on osittainen hoitovapaa. 

– Viime vuosien taloudellinen tilanne on lisännyt vastentahtoista osa-aikatyötä, kun työnantajalla ei ole tarpeeksi tunteja tarjolla.  Nollasopimukset ovat sitten oma kysymyksensä, sanoo Tehyn lakimies Niina Nurminen. 

Osa-aikatyöläisistä valtaosa on naisia. Vuonna 2015 noin 8,9 prosenttia miehistä ja 32,1 prosenttia naisista työskenteli osa-aikaisesti EU:ssa. Keski- ja Itä-Euroopan maissa osa-aikatyö on edelleen vähäistä jopa naisten keskuudessa, kun taas Länsi-Euroopassa se on omaksuttu huomattavasti laajemmin.

Osa-aikatyön määrä on lisääntynyt Euroopassa vuodesta 2007 lähtien kokoaikatyön vähentyessä. Suuri osa osa-aikatyön lisääntymisestä on vastentahtoista.