Pandemia koetteli hoitohenkilökunnan mielenterveyttä muuta väestöä enemmän – ahdinkoa ja uniongelmia etenkin koronapotilaita hoitaneilla 

Koronapandemia koetteli terveydenhuollon henkilöstön mielenterveyttä muuta väestöä enemmän, vahvistaa Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tuore tutkimus. Erityisesti koronapotilaita hoitaneilla esiintyi psyykkistä oireilua, ja osa oireili vasta viiveellä.

Tutkimuksessa selvitettiin terveydenhuollon ammattihenkilöstön psyykkistä kuormittuneisuutta, uniongelmia ja traumaoireita koronapandemian aikana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Tulosten mukaan koronatartuntojen määrä, suorat hoitokontaktit koronapotilaiden kanssa sekä koronatartunnan saaneiden potilaiden hoitoon liittyneet traumatisoivat tapahtumat ja voimakas tartunnan pelko olivat yhteydessä henkilöstön psyykkisen ahdinkoon ja uniongelmiin.

”Korona-aikaan liittyviä traumaattisia tapahtumia kokeneilla oli muihin verrattuna moninkertainen riski kokea psyykkistä ahdinkoa, ja näitä traumaattisia tapahtumia oli kaksinkertainen määrä koronapotilaita hoitaneilla verrattuna muuhun henkilöstöön”, sanoo akatemiatutkija Tom Rosenström Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksessa analysoitiin henkilöstön vastauksia kuukausittain lähetettyihin sähköisiin kyselyihin.

Rosenströmin mukaan on todennäköistä, että osa terveydenhuollon henkilöstöstä ei ole vielä palautunut vuoden 2020 koettelemuksista.

Tutkijat toteavat, että alan organisaatioiden pitäisi pystyä tasoittamaan terveydenhuollon henkilöstön kuormituspiikkejä. Työnantajien pitäisi myös ottaa huomioon työtekijöiden erilaiset tarpeet pitkittyvän pandemian aikana, ja psykososiaalisia tukitoimia tulisi tarvittaessa jatkaa riittävän pitkään.