Pelkän peruskoulun varaan jää noin 10 000 nuorta vuosittain. Kuva: Lehtikuva. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Peruskoulun jälkeinen koulutus estää syrjäytymistä

Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.

Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.

– Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät toki syrjäydy. Osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset, korostaa Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

THL ja Sitra selvittivät Syrjäytymisen hinta -tutkimuksessaan ihmisen elinkaaren mukaisia syrjäytymisen yhteiskunnallisia kustannuksia. Syrjäytymisestä aiheutuu inhimillisten haasteiden lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen muodossa.

Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja toinen piikki murrosiän kynnyksellä.

– Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko heidän tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla ja oikea-aikaisesti, pohtii THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl.

THL:n ja Sitran tutkimus luo kuvan syrjäytymisen yhteiskunnallisista kustannuksista ihmisen elinkaaren mittaan. Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25 ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti.

Laskelmien taustalla on riskiluokitus, joka sisältää neljä lapsuuteen liittyvää, syrjäytymistä ennakoivaa tekijää: vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset.

Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee kasvunsa ja elämänsä aikana erilaisia tukitoimia.

Tarkastelun ulkopuolelle jää vielä lukuisia kustannuksia, kuten rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.

Tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.

Mainos
Mainos

Uutisia