Suhteellisen köyhyyden ennakoidaan kasvavan eniten yksinasuvien, yli 65-vuotiaiden, eläkeläisten ja työttömien sekä muiden työelämän ulkopuolella olevien työikäisten keskuudessa.
Vuonna 2015 suomalaisista lähes yhdeksän prosentin eli noin 490 000 henkilön tulot eivät riittäneet kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eli heidän tulonsa alittivat minimibudjetin köyhyysrajan. Minimibudjettiköyhyyden ennustetaan pysyvän samalla tasolla vuosina 2015–2017.
– Minimibudjettiköyhyyden mittari huomioi omistusasumisen matalammat asumiskustannukset, minkä vuoksi se antaa eri kuvan esimerkiksi yli 65-vuotiaden köyhyydestä kuin EU:n suhteellinen köyhyysmittari. Päätöksiä ja politiikkatoimia tulisi aina arvioida useammalla mittarilla, selittää THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio.
Takuueläkkeellä elävän perusturvan taso on laskenut. Vuonna 2014 taso riitti kattamaan 102 prosenttia minimibudjetista, mutta vuonna 2017 enää 94 prosenttia.
Perusturvaetuuksien ja asumistukien indeksikorotukset ovat olleet jäädytettynä vuodesta 2015, poikkeuksena toimeentulotuki. Esimerkiksi työttömän perusturvan riittävyys on 73 prosenttia minimibudjetista. Se ei ole juuri muuttunut työttömyysturvan leikkausten myötä, sillä työtön perusturvaa saava on laskennallisesti toimeentulotuen piirissä.
– Sosiaaliturvaa uudistettaessa tulisi käydä keskustelu siitä, mikä tarveharkintaisen toimeentulotuen rooli on suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä.
