Ruotsin taidot heikentymässä

Hyvä ruotsi voi taata tulevaisuudessa työpaikan terveydenhuollossa.

Terveydenhuollon opiskelijoiden ruotsin kielen taidot ovat heikentyneet viimeisten vuosien aikana. Itä-Suomen yliopistossa on laskettu, että korkeakouluihin tulevien opiskelijoiden lähtötasolta katsottuna joillain aloilla vain 30 prosenttia pääsisi yliopiston pakollisen ruotsin hyväksytysti läpi. Yhtenä syynä pidetään sitä, että ruotsia ei ole ollut pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa vuoden 2005 lähtien.

Oikeusministeriön kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaan mukaan viestiä ruotsinkielisten palvelujen heikentymisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee eri suunnilta. Oikeusministeriö valmistelee eduskunnalle ensi vuonna annettavaa selvitystä kielellisten palvelujen toteutumisesta. Selvitykseen kerätään tietoa esimerkiksi potilasasiamiehiltä.

Tammenmaan mukaan esimerkiksi nuorisopsykiatriaan ja vanhuspalveluihin on vaikea saada ruotsia osaavia työntekijöitä.
-Vanhukset osaavat monesti vain ruotsia, joten vuorovaikutusongelmat pelottavat heitä.

Pääkaupunkiseudulla toimivan Metropolia-ammattikorkeakoulun kieltenopettaja Mirja Järvinen tunnistaa ongelman. Hän on opettanut ruotsia terveydenhuollon opiskelijoille vuodesta 1989 lähtien. 

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat saaneet ruotsista hyviä arvosanoja.

Ruotsin taidot ovat heikentyneet viimeisten vuosien aikana. Ilmiö näkyi ensin esimerkiksi tekniikan alan opiskelijoissa, mutta sittemmin se on ollut havaittavissa myös terveydenhuollon opiskelijoissa.

-Nykyään on paljon opiskelijoita, joilla on heikot ruotsin perustaidot.

Järvinen on huolissaan siitä, miten opiskelijat valmistuttuaan selviävät työpaikoissa, jotka edellyttävät ruotsia. Hän on kehittänyt opetusmenetelmiä, jotka tukevat suullista kielitaitoa.

Opiskelijat käyvät ruotsinkielisiä puhelinkeskusteluja ja videoivat ruotsinkielisen potilastilanteen. Myös verkko-opetusta on lisätty ja kielen yhteyttä omaa ammattialaan parannettu.

Joidenkin opiskelijoiden hyvä motivaatio auttaa heitä ruotsin opinnoissa.

-Yllättävää on ollut se, miten hyviä arvosanoja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat ruotsista saaneet.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ruotsin opettajan huoli ei vielä näy. Henkilöstöresurssipäällikkö Pia Keijonen Hyksistä ei ole havainnut hoitohenkilöstön ruotsin osaamisessa merkittävää muutosta.

Kelpoisuusehdot edellyttävät kaikilta tyydyttävää ruotsin taitoa, mikä riittää arkiseen vuorovaikutukseen. Syvälliseen ammatilliseen keskusteluun, jota esimerkiksi psykiatria edellyttää, kaikkien ruotsi ei kuitenkaan riitä.

- Tilanne on ollut sama jo vuosia.

Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Savon Sanomat.