Sairauspoissaolot lisääntyivät hoitoalalla koronavuonna selvästi

Ensimmäinen koronavuosi on kohdellut eri ammattiryhmiä kunta-alalla eri tavoin, ja ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kasvaneet.

Kuvateksti
Hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä, olivat edelleen sairauspoissaolojen listakärjessä vuonna 2020. Kuva: iStock

Useissa hoitoalan ammattiryhmissä sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi vuonna 2020. Lastentarhanopettajilla, lastenhoitajilla, koulunkäyntiavustajilla, hammashoitajilla, sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla keskimääräisissä poissaolopäivissä oli 1,53 päivän kasvu verrattuna vuoteen 2019.

Hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä, olivat edelleen sairauspoissaolojen listakärjessä vuonna 2020. Lähihoitajat, lastenhoitajat, hammashoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lastentarhanopettajat olivat poissa keskimäärin 2129 päivää vuodessa.

Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä, tiedottajilla ja opettajilla. Näiden alojen edustajat olivat sairauden vuoksi poissa keskimäärin 68 päivää.

Kun tarkastellaan koko kunta-alaa, sairauspoissaolot eivät lisääntyneet merkittävästi ensimmäisenä koronavuonna. Tuoreiden Kunta10-tilastojen mukaan vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Yhä useampi työntekijä (28 %) ei ollut poissa päivääkään oman sairauden takia. Näiden työntekijöiden osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä.

”Koronapandemia on sekä Kunta10-kyselytulosten että näiden sairauspoissaolotilastojen valossa lisännyt työkuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toisaalta koronapandemia on lisännyt poissaoloja tietyissä ammattiryhmissä myös tiukentuneiden ohjeistusten vuoksi: pienessäkään nuhassa ei ole voinut mennä töihin, ja koronatestitulosten odottelu on voinut pidentää lyhyitä poissaoloja”, kertoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

Tutkimuspällikö Jenni Blomgren Kelasta sanoo, että korkonaepidemian aikana ja jälkeen on tärkeä seurata ja ehkäistä mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja.

”Vaikka esimerkiksi masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät viime vuonna yleisesti vähenivät, ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivien kasvu jatkui.”