Sote-henkilöstön toisen kotimaisen taidoissa on varaa parantaa

Yli puolet kaksikielisten kuntien työntekijöistä osaa vain suomea tai ruotsia.

Kuvateksti
Kaksikielisissä kunnissa hoitohenkilöstön kielitaidossa on puutteita. Kuva: iStock

Vaikka potilaalla on oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi äidinkielellään, yli puolet kaksikielisten kuntien työntekijöistä ei osaa toista kotimaista kieltä. Tämä käy ilmi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston keväällä 2017 tekemästä kuntakyselystä.

Kyse oli Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymien järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon kielellisistä palveluista. Vastauksia tuli yhteensä 19, joista 13 oli kunnasta, viisi kuntayhtymästä ja yksi sairaanhoitopiiristä. Vastausprosentti oli 47,5.

Kaksikielisillä alueilla käytettäviä erityisratkaisuja ovat muun muassa kielellisten palvelujen varmistaminen työvuorosuunnittelun avulla tai toisesta yksiköstä saatavan avun käyttäminen. Lisäksi edellytetään kielitodistusta, käytetään käännöspalveluja ja varmistetaan työntekijöiden kielitaidon osaaminen säännöllisellä koulutuksella ja kieliohjelmalla.

Sosiaalihuollon asiakkaalla on lain mukaan oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä.

Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kaksikielisen kunnan on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä. Sama koskee ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittäviä kuntayhtymiä.

Suosittelemme sinulle

Sivu
Julkaisupäivämäärä
19.1.2022
Työelämä
Julkaisupäivämäärä
27.1.2022
Työelämä
Julkaisupäivämäärä
10.5.2017
Ihmiset
Julkaisupäivämäärä
13.2.2019