Taide tuottaa hyvinvointia

Taidetoiminta parantaa muun muassa nuorten itsetuntoa, itseilmaisua ja empatiakykyä sekä vähentää stressiä, todetaan tuoreissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria arvioidaan olevan Suomessa 14 000 – 100 000. 

Yhteisöllinen taidetoiminta tarjoaa turvallisen tilan, jossa nuoret voivat tutkia ja ilmaista tunteitaan, selviää ArtsEqual-hankkeen julkaisusta Taide ja hyvinvointi – Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Julkaisuun on koottu taiteen hyvinvointivaikutuksiin pureutuvia tutkimuksia vuosien 2010 ja 2017 väliltä.

Nuorten lisäksi taiteen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu maahanmuuttajien, vanhusten, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien kohdalla. Hoitolaitoksissa taide paransi myös hoitohenkilökunnan työhyvinvointia.

Yhteiskunnassa syntyy ongelmia muun muassa nuorten sosiaalisesta eriarvoistumisesta, yksinäisyydestä, erityistä tukea tarvitsevien osallistumisen heikoista mahdollisuuksista ja eri kulttuurien välisistä jännitteistä. Näihin ongelmiin ratkaisuja voi tutkitusti löytyä taiteisiin osallistumisesta.

Taide voi muuttaa myös ympäröivän yhteisön käsityksiä esimerkiksi vankilanuorista positiivisemmaksi. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vankilanuorten taidenäyttelyyn osallistuneen yleisön käsitykset näistä nuorista muuttuivat. He alkoivat nähdä nuoret taitavina toimijoina, joilla oli annettavaa yhteisölleen ja toivoa tulevaisuudessa.

Taidetoiminnan on todettu esimerkiksi vähentävän masennusta ja vahvistavan kotoutumista. Taidetoiminta vähensi vanhusten kipuja ja toi elämään merkityksiä, toivoa ja oppimiskokemuksia. Autistiset lapset oppivat ilmaisemaan mielipiteitään taidetoimintaan osallistumisen yhteydessä.

Taiteen synnyttämän hyvinvoinnin vaikutuksia on mahdollista laskea terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kustannussäästöinä ja kansantalouden tuottavuutena. Vaikeutena on erottaa ulkoisten tekijöiden vaikutukset ja myös se, miten ottaa huomioon pitkäaikaiset vaikutukset.