Tehy hakee parempaa palkkaa myös yksityissektorille

Neuvottelut yksityissektorin uusista työehtosopimuksista ovat käynnistyneet.

Kuvateksti
Yksityissektorin työtekijät ovat taistelleet työehtojensa puolesta. Kuva: Jaakko Martikainen

Tehy pyrkii saamaan työehtoneuvotteluissa lisää palkkaa yksityissektorin työntekijöille. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista ovat käynnistyneet. Nykyiset työehtosopimukset päättyvät tammikuun lopussa. Sen jälkeen alkaa niin sanottu sopimukseton aika, jolloin työrauha ei ole voimassa.

Työrauhan puuttuminen tarkoittaa, että liitot voivat ryhtyä työtaisteluun vauhdittaakseen neuvotteluja tai saavuttaakseen paremman työehtosopimuksen kuin vain neuvottelemalla olisi mahdollista.

Talouden kasvuennusteet ovat valoisat ja vienti nousussa. Ensimmäinen neu­vottelutavoite ovat palkankorotukset, jotka maksettaisiin yleiskorotuksina kaikille.

Jos työpaikan järjestäytymisaste on alhainen, työnantaja tietää, että työntekijät eivät ole valmiita työtaisteluun.

– Edellisten vuosien kaltaiselle maltilliselle palkkapolitiikalle ei ole enää mahdollisuutta. On aika panostaa työntekijöiden etuihin ja hyvinvointiin, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Työssään neuvottelijat tarvit­sevat jäsenistön tukea. Heidän ­uskot­tavuutensa neuvottelupöydässä on pitkälti kiinni siitä, mihin työnantajat uskovat työntekijöiden olevan valmiita saavuttaakseen neuvottelutavoitteensa.

– Jäsenistön tahtotilan pitää näkyä työnantajille, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Marianne Leskinen.

Tahtotila näkyy esimerkiksi siinä, miten moni työpaikalla on liiton jäsen. Jos järjestäytymisaste on alhainen, työnantaja tietää, että työntekijät eivät ole valmiita esimerkiksi työtaisteluun.
Työtaistelu saattaa olla tarpeen sekä omien tavoitteiden edistämiseksi että työnantajan heikennysyritysten estämiseksi.

Tehy neuvottelee yksityissektorilla sekä yksin että yhteistyössä muiden liittojen kanssa. Yhteistyötä varten on olemassa Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö (TSN). Se neuvottelee esimerkiksi Terveyspalvelualan työehtosopimuksesta (TP-tes) ja Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta (SOS-tes). Ne ovat isoimpia yksityissektorin sopimuksia.

Työn vaativuuden pitäisi näkyä palkassa. TP-tessissä on työn vaativuuden arvioinnin järjestelmä. SOS-tessissä on määräys työn vaativuuden vaikutuksesta palkkaan. Kummassakaan tessissä määräykset eivät käytännössä toteudu. SOS-tessiin liitot haluavat palkkaohjelman, joka kuroisi umpeen palkkaerot kuntasopimukseen.

Yritysten mielikuvituksella ei ole rajoja, kun ne yrittävät heikentää työsuhteen ehtoja.

Palkankorotusten lisäksi liitot pyrkivät parantamaan henkilöstönedustajien eli luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemaa. Siihen tuli parannusta jo liittojen välisissä kilpailukyky-sopimusneuvotteluissa, mutta edelleen on ongelmia ajankäytössä, tiedonsaannissa ja koulutuksiin pääsyssä.

– Luottamusmiesten toimintaedellytysten on oltava kunnossa ennen kuin paikallista sopimista voi lisätä, Leskinen toteaa.

Kolmas tavoite koskee työaikamääräyksiä. Liitot haluavat korottaa epämukavasta työstä maksettavia lisiä. Työnantajilla on neuvotteluissa myös omia tavoitteitaan. Neuvottelutulos on aina kummankin osapuolen tavoitteista muodostettu kompromissi.

Myös ratkottavia ongelmia riittää. Yritysten mielikuvituksella ei ole rajoja, kun ne yrittävät heikentää työsuhteen ehtoja esimerkiksi tekemällä nollasopimuksia, vaihtamalla toisen alan edullisempaan työehtosopimukseen tai hämärtämällä työkuvaa niin, että terveydenhuollon ammattihenkilöstä tulee asiakaspalvelija.

Liikkeenluovutuksissa yritykset laskevat palkkatasoa kikkailemalla palkkarakenteella. Ne sijoittavat palkat alimpaan vaativuusryhmään. Palkkaero entiseen tasataan henkilökohtaisella lisällä, jolloin työntekijän palkka ei näennäisesti laske.

– Mahdollinen palkankorotus lasketaan kuitenkin tehtäväkohtaisen palkan perusteella, jolloin korotus on pienempi.

Neuvottelut asiasta eivät ole edenneet, joten liitot ovat aikeissa ryhtyä riitauttamaan yksittäisiä tapauksia.

Markkinoilla toimii yrityksiä, joiden lähes koko vakituinen henkilöstö ­työskentelee nollasopimuksilla. Nollasopimus tarkoittaa työsopimusta, jossa työtunnit voivat olla nollassa, jos ­työnantaja niin syystä tai toisesta päättää.

Eräs yritys siirsi näennäisellä ulkoistuksella lääkintävahtimestarit kiinteistöpalvelualan työehtosopimukseen, ja kylpylät ovat siirtäneet fysioterapeutteja palvelualan työehtosopimuksen piiriin.

– Yrityksille kyllä kelpaa työntekijän koko ammattitaito, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan, Leskinen sanoo. 

Julkaistu Tehy-lehdessä 1/2018

Suosittelemme sinulle