Lakimuutos vaikuttaa esimerkiksi siten, että erikoissairaanhoidon poliklinikoilla nykyään itsenäisiä eri erikoisalojen vastaanottoja pitävät sairaanhoitajat voivat hoitaa potilaitaan entistä laaja-alaisemmin. Tämä sujuvoittaa potilaan hoitoa ja purkaa turhaa päällekkäistä työtä.
– Kotisairaanhoidossa rajattu lääkkeenmääräämisoikeus antaa sairaanhoitajalle paremmat mahdollisuudet lääkehoidon kokonaisuusarviointiin ja tukee siten koko tiimin osaamista.
Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus edellyttää edelleenkin säädetyn lisäkoulutuksen suorittamista ja toimintayksikön vastaavan lääkärin kirjallista määräystä. Määräyksessä todetaan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä ja mahdolliset lääkkeenmääräämiseen liittyvät rajoitukset.
Reseptihoitajien määrän voisi ennakoida kasvavan. Vuoden alusta tuli voimaan asetus, jonka perusteella työnantaja voi saada 4 900 euroa koulutuskorvausta koulutettavaa hoitajaa kohden.
Tehyn mukaan tehtävän ja sen mukaisen koulutuksen pitää tuoda sairaanhoitajille 500–800 euron korotus tehtäväkohtaiseen palkkaan. Palkasta on syytä sopia ennen koulutuksen alkua.
Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä perusterveydenhuollossa sairaanhoitajalla on usein ensimmäinen ja jopa ainut hoitokontakti potilaaseen. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2017 sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan avosairaanhoidon vastaanottokäyntejä oli 4,9 miljoonaa ja lääkäreiden 5,1 miljoonaa.
Lakimuutoksen voimaantulo on vielä auki.