THL selvitti: Valtaosa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä täytti mitoituksen, ongelmia eniten julkisella

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 94 prosenttia täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen viime marraskuussa. Arki saattaa silti olla hyvin kuormittavaa, sanoo Tehyn Mervi Flinkman.

Kuvateksti
Valvira suunnittelee yhdessä aluehallintovirastojen kanssa valvontatoimenpiteitä hoivakoteihin, joissa mitoitus ei täyty. Kuva: iStock

Kuusi prosenttia ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä ei yltänyt vanhuspalvelulain määräämään mitoitukseen. Valvira suunnittelee yhdessä aluehallintovirastojen kanssa valvontatoimenpiteitä näihin hoivakoteihin. Rajan alittaneista 77 prosenttia oli julkisen puolen yksikköjä.

Luvut käyvät ilmi THL:n tutkimuksesta.

”Vaikka mitoitus nippa nappa ylittää lain ehdottoman minimin, koulutetun hoitohenkilöstön työ saattaa olla hyvin kuormittavaa. Joka viides yksikkö toimi alle 0,55 mitoituksella, eli käytännössä hyvin lähellä minimiä. Ammattitaitoisia sijaisia on vaikea saada ja vakituinen henkilöstö joutuu tekemään tuplavuoroja tai tulemaan vapaalta töihin”, kommentoi tuloksia työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman Tehystä.

Mitoituslaskentaan kuuluvat tehostetun palveluasumisen yksiköt, vanhainkodit ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksiköt. Tiedot kerättiin kolmen viikon aikana marraskuussa 2020.

Henkilöstömitoitus nousee asteittain. Kun vanhuspalvelulain uudistus tuli voimaan viime lokakuussa, mitoitus oli vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Marraskuun tiedonkeruussa on selvitetty tämän toteutumista.

Vuoden alusta henkilöstömitoitus on ollut vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Ensi vuoden alusta se on vähintään 0,6. Lopulta 1.4.2023 mitoituksen tulee olla 0,7.

Tutkimuksen mukaan yksiköihin on palkattu tukipalveluissa työskenteleviä eli lähinnä hoito- ja laitosapulaisia sekä hoiva-avustajia. Kuten Tehy on julkisuudessa tuonut esille, lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut. Se on nyt lähes samalla tasolla kuin vuonna 2018. 

Lakiuudistuksen tavoitteena oli varmistaa, että hoitohenkilöstöllä on enemmän aikaa nimenomaan hoitamiseen.

”Tulosten valossa tässä on onnistuttu. Yksikköihin on palkattu lisää tukityövoimaa siivoukseen, ruoka- ja vaatehuoltoon. Tämä vapauttaa hoitohenkilöstölle lisää aikaa asiakastyöhön. Toisaalta vielä on pitkä matka siihen, että 0,7:n tavoite saavutetaan”, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.

Lain soveltamisessa on ollut paljon epäselvyyksiä. Valvira ja avit ovat neuvoneet siinä kuntia ja palveluntuottajia paljon.

”Siihen nähden mitoituksen alittavien hoivakotien määrä on yllättävän suuri. Samoin niiden hoivakotien määrä, joissa välillisiin tehtäviin ei ole varattu riittävästi henkilöstöä”, arvioi ylitarkastaja Mervi Kolari Valvirasta.

Mitoituksen kasvaessa yksiköihin on tänä vuonna palkattava lisää nimenomaan hoitajia. Sitä vaikeuttaa kireä rekrytointitilanne.

”Jotain kertoo se, että henkilöstöä joudutaan tuomaan Filippiineiltä asti, kun sitä ei enää muuten tunnu löytyvän. Toisaalta en ihmettele huonoa vetovoimaa. Jos joka päivä joutuu toimimaan arvojaan vastaan ja menemään siitä, mistä aita on jo kaatunut, työssä uupuu tai siinä kyynistyy”, Mervi Flinkman toteaa.

Vaikein tilanne tutkijoiden mukaan on edessä vuonna 2022, jolloin yli 80 prosenttia yksiköistä tarvitsee lisätyötekijöitä saavuttaakseen lakisääteisen mitoituksen.

THL julkaisi henkilöstömitoituksen nyt ensimmäistä kertaa hoitoyksiköiden tarkkuudella. Tietojen kattavuus on hyvä. Tiedonkeruuseen vastasi marraskuussa 98 prosenttia yksiköistä.

Valviran ohjeet välillisestä ja välittömästä hoitotyöstä.