Tuoko kiky parannusta palveluun?

Kilpailukykysopimuksen tuomat työaikapidennykset ovat olleet voimassa nyt jonkin aikaa. Joko se näkyy tuottavuuden tai palveluiden tehostumisena sosiaali- ja terveydenhuollossa?

– Yleisesti alaa tarkastellen tuntuu olevan vaikea käyttää työajanpidennystä siihen, että päästäisiin kiky-tavoitteisiin, arvioi edunvalvonta-asiantuntija Mikko Männikkö Tehystä.

Kiky on ollut Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeita. Siihen sisältyy pyrkimys lisätä työaikaa 24 tunnilla vuodessa ilman, että palkka nousee. Siitä kuinka työajan pidennys toteutetaan, on työmarkkinajärjestöissä ja työpaikoilla väännetty pitkin viime vuotta.

Tehy on ollut vaikuttamassa siihen, että alalla ei lisätty työpäivien määrää vaan pidennys tuli viikoittaiseen työaikaan. Männikön mukaan useimmat tehyläiset tekevät työtä, missä viikoittainen työaika voi tasoittua keskimääräiseksi useamman viikon ajanjaksolla. Tehyn tavoite on, että tasoittumisjaksot ovat mahdollisimman lyhyitä.

– Ongelmana on tuntien tasaaminen jakson sisällä. Tällöin työvuoroluetteloon suunniteltujen töiden lisäksi tehdyt ylimääräiset työt eivät välttämättä muodostu ylityöksi. Näin työntekijä ei saa ansaitsemaansa korvausta joustamisestaan eikä vapaa-ajalleen aiheutuneesta haitasta.

Pitkät tasoittumisjaksot ovat olleet monen työnantajan tavoite, jotta kiky-pidennyksistä saataisiin täysiä työpäiviä. Työnantajien mielestä pisimmillään voitaisiin käyttää vuoden tasoittumisjaksoa. Tehyn valtuusto on linjannut, että tällaisia vuosityöaikasopimuksia parempi ratkaisu on toteuttaa työaikajoustot sopimuksilla työaikapankeista.

– Kun työnantajat eivät ole saaneet pitkiä jaksoja, he ovat käyttäneet muita keinoja. Esimerkiksi Peruspalvelukuntayhtymä Saarikka on uhkaillut yt-neuvotteluilla, jos pitkiin tasoittumisjaksoihin ei suostuta.

Helsingin kaupunki on puolestaan muuttanut työaikasuunnittelua arkipyhien osalta. Kaupunki ei enää anna arkipyhiä vapaapäivinä vaan työaikaa lyhennetään muista työvuoroista. Tähän KVTES antaa mahdollisuuden, sillä siinä arkipyhä ei ole vapaapäivä, vaan lyhentää jakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen työpäivän verran.

Kaikki työntekijät eivät ole samanarvoisessa asemassa. Säännöllisessä viikkotyössä on päivittäistä työaikaa pidennetty kuusi minuuttia, kun taas vuorotyössä työnantaja tavoitellee lisää kokonaisia työpäiviä. KT Kuntatyönantaja on ohjeistanut, että pidennys tulee tehdä yhteen päivään viikossa.

– Sitä on hankalaa soveltaa monissa alamme töissä. Viikoittainen 30 minuuttia ei välttämättä riitä esimerkiksi yhden vastaanottoajan lisäämiseen.

Kikyn työaikapidennyksiä enemmän Tehyyn tulee Männikön mukaan palautetta siirtymisestä yleistyöaikaan. Sen myötä hoitohenkilöstö ei ruokaile enää joustavasti työajalla vaan ruokatauko pidetään omalla ajalla.

– Tämä yhdistettynä kikyyn pidentää työhön sidonnaista aikaa merkittävästi.