Työn imu linkittyy kokemukseen työn merkityksellisyydestä ja toisaalta mahdollisuuteen vaikuttaa omaan työhönsä. Kuva: iStock

Työ tekijäänsä innostaa, vaikka veisi voimavaroja

Työterveyslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan työn imua kokevat etenkin hoitajat. Jaksamisella on kuitenkin rajansa, muistuttaa Tehyn työympäristöasiantuntija.

Työn imu on erityisen voimakas sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Vaikka työpäivät venyisivät ja työ koettelisi vähintään aika ajoin, työn tekeminen motivoi. Tätä vahvistaa tuore Työterveyslaitoksen tutkimus.

– Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme myös, että työssä ja organisaatiossa olevat voimavarat, kuten kehittävä ja monipuolinen työ, riittävä itsenäisyys, palaute, hyvä johtaminen ja työpaikan ilmapiiri ovat olennaisimpia työn imun synnyttäjiä, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Voimakkaalla työn imulla on kuitenkin kääntöpuolensa.

– Kevan julkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa nousi toisaalta esiin, että sote-alalla myönteinen kehitys voimavarojen vaikutuksesta on pysähtynyt ja entistä useampi epäili omia voimavarojaan kohdata muutoksia, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka.

Voimavarat kannattelevat ja kompensoivat työn kuormitustekijöitä, mutta sen varaan ei voi loputtomasti laskea. Tehyn ja sen yhteistyöjäsenjärjestöjen selvitysten mukaan kokemus eettisestä stressistä on lisääntynyt ja työntekijät kokevat, etteivät pysty tekemään työtään riittävän hyvin.

Anna Kukka muistuttaa, että ihmissuhdetyöhön hakeutuvat erityisesti henkilöt, jotka haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä. Jos edellytykset hyvän hoidon tekemiselle heikkenevät, myös työn merkityksellisyyden kokemus vähenee.

– Jatkuva ylikuormitus ja heikot vaikutusmahdollisuudet altistavat kyynistymiselle.

 

Mainos
Mainos

Uutisia