Työnantajan pitää maksaa ammattikortti

Hoitajan ammattikortti on työväline. Silti työnantajilla on kirjavat käytännöt sen kustantamisessa.

Kuvateksti
Ammattikortti on avain potilastietoihin. Kuva: Mauri Ratilainen

Jokainen terveydenhuollon ammattilainen tarvitsee työssään terveydenhuollon ammattikorttia. Henkilökohtaisen kortin myöntää Väestörekisterikeskus.

Korttia tarvitaan terveydenhuollossa toimivien henkilöiden luotettavaan tunnistamiseen ja potilasasiakirjojen sekä lääkemääräysten sähköiseen allekirjoittamiseen.

– Kortti on mitä suurimmassa määrin työväline. On vaikea keksiä, mihin henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen sitä tarvittaisiin, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Marianne Leskinen.

Terveyspalvelualan liitto pitää kuitenkin lähtökohtana sitä, että kukin kortin tarvitsija hankkii kortin itse. Liitto on ohjeistanut jäsenyrityksiään niin, että työnantaja ei ole velvollinen hankkimaan ammattikortteja työntekijöilleen. Sen mukaan työnantaja voi kuitenkin halutessaan maksaa kortin hankkimisesta koituvat kulut, jotka vaihtelevat eri rekisteröintipisteittäin 20:stä 80:een euroon.

Tehyn tietojen mukaan esimerkiksi Terveystalo Varkaus maksaa ammattikortin työntekijöilleen. Suurista kaupungeista samoin tekevät ainakin Helsinki ja Espoo.

Jatkossa myös sosiaalialan ammattihenkilöt tarvitsevat ammattikorttia. Sote-ammattikorttien myöntäminen alkaa tammikuussa 2017. Sote-ammattikortit myönnetään yhteneväisin perustein sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattihenkilöille.

Terveydenhuollon käyttöön jo myönnettyjä kortteja ja varmenteita voi käyttää niiden voimassaoloajan päättymiseen asti. Sote-ammattikortit ovat hakijalleen toistaiseksi maksuttomia.