Työterveyslaitos: Joka kolmas sote-alan työntekijä kokee koronan lisänneen työn kuormittavuutta

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan korona on lisännyt työn kuormittavuutta sote-alalla. Koronakuormituksen kärjessä ovat tehyläiset ammatit, kuten röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, laboratoriohoitaja, lähihoitaja ja perushoitaja.

Kuvateksti
Korona on pistänyt sote-henkilöstön töitä uusiksi ja lisännyt kuormitusta. Kuva: Tehy-lehti

Noin joka kolmas sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä kokee työmääränsä kasvaneen ja kertoo pelänneensä oman terveytensä puolesta pandemian aikana. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tänään julkaistusta Mitä kuuluu -tutkimuksessa.

”Voimakkaimmin korona on kurittanut niitä, jotka ovat jollain lailla taudin kanssa tekemisissä. Sairaanhoitajat, lähi- ja perushoitajat potilaiden hoivaamisen myötä, sekä laboratorio- ja röntgenhoitajat, jotka kuvaavat ja tutkivat näytteitä. Nämä ovat ammattiryhmiä, joiden jaksamisesta sairaanhoitopiirien johtajien tulisi olla erityisen huolestuneita”, muistuttaa erikoistutkija Kirsikka Selander.

Vaikka koronakuorman on jo aiemmin tiedetty kasautuvan tietyille työntekijäryhmille, Työterveyslaitoksen tutkijat pitävät nyt työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemista entistä tärkeämpänä.

”Korona on aiheuttanut lisäkuormitusta ennestään kuormittuneessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja monen työntekijän jaksaminen on veitsenterällä”, korostaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen.

 Hänen mukaansa sote-uudistuksen onnistumista on tuettava määrätietoisella työhyvinvoinnin johtamisella.

”Muuten on suuri vaara, että työntekijöiden jaksamisongelmat romahduttavat toiminnan uudistamisen.”

Erikoistutkija Kirsikka Selanderin mukaan hätkähdyttävintä koronakuorman kasautumisessa ovat nuorten tulokset, sillä ammatista riippumatta nuorimmat, eli alle kolmekymppiset, kertovat kohdanneensa lisäkuormitusta vanhempia ikäryhmiä useammin.

”Kun tämän yhdistää toiseen Mitä kuuluu -tulosten huolestuttavaan tietoon, että nuorimmat sote-ammattilaiset palautuvat heikoimmin, joutuu kysymään, miten me saamme alle kolmekymppiset pysymään alalla? ”

Nuorimpien työntekijäryhmien heikentyvä jaksaminen ja palautuminen lisäävät huolta sote-alan veto- ja pitovoimasta. 

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyisellä johtamisella sote-alan kasautuvaa kuormitusta ei saada korjatuksi.  Siksi työhyvinvoinnin johtamiseen pitää panostaa määrätietoisesti.

”Vuosittain tehtävän työhyvinvointikyselyn tulokset antavat osviittaa keihin pitää kohdistaa ja millaisia toimenpiteitä. Näemme seuraavista tuloksesta, miten näissä toimenpiteissä onnistutaan”, Laitinen ehdottaa.

Sote-alan ammattilaisten kokemassa kuormituksen kasvussa kyse ei ole vain tuntemuksista. Mitä kuuluu -tuloksissa erilaiset mittarit kertovat konkreettisia esimerkkejä kuormitusta lisänneistä tekijöistä. Tekijöitä on monia. 

”Korona on vaatinut työntekijöiltä joustoa. Pienessäkään nuhassa ei ole saanut tulla töihin, minkä vuoksi muut ovat joutuneet venymään ja paikkaamaan työvoimapulaa. Samalla lomia on voinut jäädä pitämättä, jotta on pystytty vastaamaan hoivan tarpeeseen”, Selander kertoo.

Tiedot ovat peräisin syksyllä 2020 kerätystä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kyselyaineistosta. Tutkimuksessa pyrittiin kuvaamaan, millaisia työhön liittyviä muutoksia koronapandemia on tuonut sote-henkilöstölle. Kyselyyn osallistui runsas 22 500 sote-ammattilaista eri ammattiryhmistä, vastausprosentti oli 67.