Vaikutukset henkilöstöön puuttuvat sote-luonnoksista

Sote-lait kaipaavat perusteellisempaa arviointia siitä, miten ne vaikuttavat yhdenvertaisuuteen.

Kuvateksti
Sote-uudistus siirtää noin 220 000 työntekijää kunnista maakuntien palvelukseen. Kuva Annika Rauhala.

Sote-uudistuksen vaikutukset henkilöstöön ovat lakiluonnoksissa jääneet liian vähälle huomiolle. Näin arvioi lainsäädännön arviointineuvosto. Se arvioi lakiluonnoksia eilen.

Neuvosto toteaa, että kaikkiaan noin 220 000 kunnista maakuntien palvelukseen siirtyviä henkilöitä ei ole eritelty tehtäväryhmittäin. Myös arviot henkilöstön määrän muutoksesta, palkkaharmonisoinnin ja työ- ja virkasuhteiden ehtojen yhdenmukaistamisesta tarpeista sekä yksityissektorin palvelukseen mahdollisesti siirtyvän henkilöstön määrästä puuttuvat.

Lakiluonnosten mukaan henkilöstön asema ei sote-uudistuksessa juuri muuttuisi. Sote-palvelujen järjestäjät olisivat nykyisiä työnantajia vahvempia, ja työtilanne pysyisi hyvänä.

Sote-uudistuksen vaikutukset yhdenvertaisuuteen, palvelujen laatuun ja saatavuuteen sekä kansalaisten hyvinvointiin pitää arviointineuvoston mielestä arvioida tarkemmin. Kyseessä ovat uudistuksen keskeiset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista eri keinoin pitäisi myös verrata.

Neuvosto huomauttaa, että keskeiset tavoitteet ovat toisilleen osittain vastakkaiset, sillä palvelujen parantamisen lisäksi pyrkimys on myös säästää. Riittävän tarkat laskelmat kolmen miljardin säästöistä ja huomiot niihin liittyvistä epävarmuuksista uupuvat.

Järjestämislaki ja maakuntalaki ovat menossa eduskunnan käsittelyyn kevään aikana.

Lainsäädännön arviointineuvosto antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista. Tavoitteena on lisätä lainvalmistelun ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua.