Väitös: Muistihäiriötä sairastavia lääkitään liikaa

Laitoshoidossa olevat muistihäiriöpotilaat saavat yleisesti psykoosilääkkeitä ja heitä rajoitetaan fyysisesti. Tilanne käy ilmi psykiatri Marja Kurosen väitöstutkimuksesta.

Kurosen mukaan hoitoympäristö voi olla merkittävä käytösoireiden syntyyn vaikuttava tekijä. Hän esittää, että lääkkeettömiä hoitokeinoja tutkittaisiin lisää, jotta psyykenlääkkeitä ja fyysistä rajoittamista voitaisiin vähentää. Myös henkilökuntaa ja omaisia tulisi kouluttaa yksilöllisten lääkkeettömien hoitokeinojen käyttöön.

Kuronen selvitti potilaiden dementia- ja psyykenlääkkeiden käyttöä ja sekä niiden yhteyttä käytösoireisiin laitos- ja kotihoidossa Etelä-Savossa. Lisäksi hän tutki fyysisten rajoitteiden käyttöä ja sen yhteyttä käytösoireisiin, psyykenlääkkeiden käyttöön ja päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen.

– Haitoista ja hoitosuosituksista huolimatta psyykenlääkkeiden käyttö on edelleen runsasta ja huoli näiden lääkkeiden sekä fyysisten rajoitteiden käytöstä on perusteltu.

Kysely koski yksityisiä ja kunnallisia ympärivuorokautisia hoidon yksiköitä ja kunnallisia kotihoidon yksiköitä. Vastausprosentti oli lähes sata. Tieto koottiin 2 821 henkilöstä, joista puolet oli ympärivuorokautisessa hoidossa ja puolet oli kotihoidon asiakkaita. Tutkittavien keski-ikä oli 81 vuotta.

Muistisairaudesta kärsi yli puolet laitoshoidon ja vajaa kolmannes kotihoidon asiakkaista. Dementialääkitys oli seitsemällä kymmenestä, ja käytösoireita oli puolella potilaista. Niitä ovat muun muassa ahdistuneisuus, masentuneisuus, kiihtyneisyys ja aggressiivisuus.

Kaikista potilaista muistilääkkeitä käytti 32 prosenttia, psykoosilääkkeitä 28 prosenttia, masennuslääkkeitä 25 prosenttia ja rauhoittavia tai unilääkkeitä 23 prosenttia.

Fyysisiä rajoitteita käytettiin yli puolelle ympärivuorokautisen hoidon potilaista. Yleisimmin oli sängynlaitojen nostaminen, ja lisäksi käytettiin vartalon tai raajan sitomista tai tarjottimella rajoittamista noin joka kymmenennelle.

Valviran ohjeistuksen mukaan fyysisten rajoitteiden käytön tulisi tapahtua aina lääkärin valvonnassa, ja käytöstä tulisi tehdä merkintä sairauskertomukseen.

Väitöskirja Neuropsychiatric symptoms, psychotropic drug use and physical restraints in older persons. Cross-sectional study in home care and residential care tarkastettiin 10. maaliskuuta Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.