Jos sellaista ei ole käytettävissä, käytetään pestävää tai kertakäyttöistä kankaista suojusta eli kangasmaskia. Huivista ei sen sijaan enää puhuta.
– Hyvä, että huiveja ei enää mainita, koska niiden käyttö koettiin tosi tukahduttavaksi ja huivin riisuminen kontaminoimatta kasvoja oli vaikeaa, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
Ojanperä on tyytyväinen, että kirurginen suu-nenäsuojus on nyt ensisijainen vaihtoehto ja toivoo, ettei niitä enää säästellä pahan päivän varalle. Kentältä on tullut viestiä, että kangasmaskin läpi on vaikea hengittää eikä niiden suojausteho tutkimusten mukaan ole häävi.
– Suu-nenäsuojusten hinta on noussut todella korkealle. En tiedä, kuinka paljon se ohjaa valintaa.
Uutta päätöksessä on, että kasvot peittävä visiiri käy suojaimeksi. Ojanperä uskoo, että työskentely sen kanssa on kevyempää kuin maskin kanssa.
– Työnantajan pitää arvioida, että visiirit ovat asianmukaisia. Jos visiireillä halutaan estää työntekijän aiheuttamien roiskeiden leviäminen, se vaatimus varmasti täyttyy. Visiirit ovat kuitenkin alhaalta avonaisia. Työnantajan pitää arvioida, riittääkö pelkkä visiiri suojaamaan myös työntekijää.
Ministeriö edellyttää, että suojusten ja visiirien käytöstä sekä kankaisten suojusten ja visiirien desinfioinnista on annettava henkilökunnalle asianmukaiset ohjeet.
Päätöksellä suojataan kaikkia riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita, jotka ovat sosiaalihuollon palveluissa yleensä iäkkäitä ihmisiä. Päätös ei koske työntekijöiden suojaamista eikä sairastuneiden suojaamista, joista on voimassa olevat ohjeet.
Tehyn aiemmin antama lausunto suojautumisesta sosiaalihuollossa.