– Tämä kiristys tyhjensi pajatson ja aiheutti valtavan hakemusruuhkan. Tänä vuonna pajatso tyhjeni uudelleen, kuvaa Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan kassanjohtaja Markus Rantanen.
Vuorotteluvapaata pidetään eniten kesällä ja syksyllä. Koska vuorotteluvapaan käyttäjissä painottuvat vanhemmat ikäluokat, kesäaikaan vapaata käytetään usein lastenlasten hoitamiseen, arvioi Rantanen.
– Vuorotteluvapaan alkuperäinen tarkoitus on vetää henkeä ja rentoutua, mutta sitä käytetään monin tavoin. Osa opiskelee ja osa saattaa jopa kokeilla muita töitä. Ei töiden tekeminen varsinaisesti järjestelmän väärinkäyttöä ole, mutta sitä varten on olemassa muita järjestelyitä.
Rantanen arvioi, että ehtojen kiristyminen vähentää vuorotteluvapaan käyttöä tulevaisuudessa. Vaikka työhistoria oikeuttaisi vapaaseen, sitä ei pysty pitämään yhtä joustavasti kuin aiemmin. Ennen vapaata sai enintään 359 vuorokaudeksi ja sen pystyi pitämään jaksoissa, jolloin lomaa pidettiin tyypillisesti kahtena peräkkäisenä kesänä. Nykyään vapaata saa enintään 180 vuorokaudeksi ja se on pidettävä yhtäjaksoisesti.
Rantanen on kuitenkin luottavainen, että vuorotteluvapaalle pääsee jatkossakin.
– Nyt kun kilpailukykysopimus saatiin sovittua, vuorotteluvapaa todennäköisesti säilyy. Hallituksen lisäleikkauksissa järjestelmä olisi varmaankin lopetettu kokonaan.
