Kotisairaala on mahtava keksintö

Kuvateksti
Kuva: Canva

Tutustuin tällä viikolla kotisairaalan toimintaan. Totesin hetkessä, että kotisairaala on mahtava keksintö ja palvelu. Siinä sairaalatasoinen hoito tulee kokeneen hoitajan mukana kotisohvalle. Periaatteessa ainoa potilaalta vaadittava laite on puhelin. Muut hilavitkuttimet tulevat hoitajan mukana tai voidaan hankkia potilaalle vaikkapa apuvälinelainaamosta.

Kotisairaalassa hoituvat esimerkiksi nesteensiirrot, monimutkaisetkin lääkitykset, suonensisäinen antibioottihoito, veritiputukset, alipaineimuhoidot, katetrien vaihdot ja koronavirusnäytteet. Hoitajat ja lääkärit hoitavat muun muassa infektio-, syöpä-, kotidialyysi-, keuhkoahtauma- ja saattohoitopotilaita. Siis potilaita, jotka tarvitsevat sairaalatasoista hoitoa, mutta eivät osastoseurantaa.

Potilaat vaikuttivat tyytyväisiltä. Kotisairaalan valtti oli heidän mukaansa hoidon toteutuminen omassa tutussa ympäristössä. Turvallisuuden tunne syntyi korkeatasoisesta hoidosta ja hoitajien ympärivuorokautisesta tavoitettavuudesta. Tärkeää oli sekin, että yksi taho vastasi tarvittaessa kokonaishoidon etenemisestä.

Ja arvaa mitä? Kotisairaala on sairaalahoitoa huokeampi vaihtoehto potilaan kukkarolle. Potilaiden ja läheisten rahaa, aikaa ja hermoja säästyi, kun kaikkiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin ei tarvinnut lähteä jonottamaan pois kotoa. Tämä korostui erityisesti nyt, koronaviruksen kiihtymisvaiheessa.

Myös turhaa päivystysrumbaa voitiin kotisairaalan potilaana välttää. Silläkin oli merkitystä, että tutussa ympäristössä potilaat kykenivät olemaan rennommin. Heidän ei tarvinnut arvuutella, kuinka suureen potilashuoneeseen heidät ohjattaisiin ja minkälaisten vieraiden ihmisten kanssa, saatikka kotiutumispäiväänsä.

Oli hienoa huomata, että hoitajat vaikuttivat tyytyväisiltä työhönsä. Työvuorot ja toimenpiteet olivat hyvin erilaisia, mikä oli heidän mukaansa hoitotyön suola. Työ oli liikkuvaa, vaati itseohjautuvuutta ja potilasvaihtuvuus oli suurta. Mukavalta tuntui sekin, että he kykenivät usein vuodeosastolla työskentelyä paremmin keskittymään yksittäisen potilaan hoitoon.

Entä sitten läheiset? Kuulemani mukaan läheiset kokivat, että he tulivat kuulluiksi ja nopeasti tutuiksi kotisairaalan henkilökunnan kanssa. He tulivat väistämättä paremmin huomioiduksi, kun hoito tapahtui kotona tai tutussa ympäristössä. Erityisesti näin oli palliatiivisessa eli oireita lievittävässä hoidossa, joka herätti läheisissä paljon kysymyksiä, tarpeita, toiveita ja tunteita. Läheisen ei tarvinnut myöskään miettiä kotisairaalassa sen vierailuaikoja.

On ymmärrettävää, että kaikkien mielestä kotisairaalan toiminnassa oli vielä kehitettävää. Hoitajia toivottiin lisää, jotta vaihtuvuus potilaan kotona olisi vähäisempi. Lääkärien saavutettavuuttakin toivottiin parannettavan. Joillakin hoitokäynneillä toista hoitajaa olisi tarvittu, jotta hoitotyö olisi sujunut jouhevammin. Kotisairaalan henkilökunnalla on myös koulutustarpeita, joita tulisi räätälöidä paremmin heidän tarpeisiinsa sopiviksi. Osa mietti kotisairaalan konseptin kehittämistä pidemmälle kohti liikkuvan sairaalan varustelutasoa.

Harvoin törmään sote-alalla palveluun, johon ollaan näin tyytyväisiä. Siksi oli ilo seurata hetki kotisairaalan toimintaa. Todeta ilahtuneena, että kotisairaala on mahtava keksintö.

Lue myös: Mistä saadaan hoitajia, jotka jäisivät hoitoalalle?

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

 

Suosittelemme sinulle

Blogi
Julkaisupäivämäärä
30.10.2020
Blogi
Julkaisupäivämäärä
2.6.2019
Uutiset
Julkaisupäivämäärä
27.11.2017
Tehy
Julkaisupäivämäärä
30.6.2021