Johtajaksi ei synnytä – siihen kypsytään!

Kuvateksti
Unsplash: Jehyn Sung

Johtaminen on iso ja tärkeä osa työelämää. Esihenkilön persoona ja tapa tehdä työtä herättää kaikissa meissä tunteita ja mielipiteitä – aina ja jollain tavalla. Johtajuuteen, johtamiseen sekä johtajiin itseensä kohdistuu paljon erilaisia odotuksia. Yhtä monta odotusta kuin on työntekijääkin. Osa odotuksista voi vielä olla keskenään hyvinkin ristiriitaisia. Esihenkilö onkin kuin puun ja kuoren välissä: häneen kohdistuu työntekijöiden odotuksia ja oman esihenkilön vaatimuksia ja ohjeistuksia. Yhdellä seinustalla asioita ohjailee vielä lainsäädäntö. Työ esihenkilönä alkaa tässä kohtaa vaikuttaakin aika monimutkaiselta. 

Johtaminen ei ole helppoa ja johtajan työ on aika yksinäistä. Monet työpäivän aikana eteen tulevat asiat ovat sellaisia, joista ei voi kollegojen kanssa keskustella kahvitauolla. 

Miksi joku sitten haluaa esihenkilön työhön? Miksi asettua vapaaehtoisesti asemaan, joka on arvosteltu, haukuttu ja stressaava? Joskus varmaan kadehdittukin.

Olisiko syynä hiukan korkeampi palkka? Vai päivätyökö se houkuttelee vuorotyön rasitusten jälkeen? Onko esimiestyö vain luonnollinen jatko työelämässä etenemistä haluavalle? Näitäkin syitä löytyy varmasti yhtä monia kuin on esihenkilöitäkin.  

Kuinka moni esihenkilö terveydenhuollossa on oikeasti halunnut olla johtaja? Moniko heistä on miettinyt, mitä johtaminen ja johtajuus heille yksilöinä merkitsee? Millaisia arvoja he johtajuudelle antavat ja mihin suuntaan haluavat työyhteisöään viedä? Ovatko he olleet tietoisia roolimuutoksesta siirryttäessä rivityöntekijästä esihenkilöksi? Millainen on heidän johtamismotivaationsa? Ja tärkeimpänä: Onko kukaan tukenut tai ohjannut heitä tässä työssä? 

Esihenkilökin nimittäin tarvitsee tukea työhönsä. Jokaisen organisaation vakiomenetelmiin johtajistonsa hyvinvoinnin ja laadukkaan työn varmistamiseksi toivoisikin kuuluvan mentoroinnin, coachingin ja työnohjauksen. Tai edes jonkun niistä. Hyvinvoiva esihenkilö ja hyvin tehty esihenkilötyö valuu nimittäin suoraan työntekijöiden hyväksi ja sieltä asiakkaiden syliin. Johtamiseen liittyviä asioita täytyy opiskella. Ja kaikkea, niin myös johtamista, on harjoiteltava. Kun tieto, taito ja motivaatio kohtaavat, saadaan tulokseksi taitava esihenkilö. 

Vanhanaikainen ajatus siitä, että johtajuus olisi joidenkin ihmisten synnynnäinen ominaisuus, joutaa romukoppaan. Johtajuus on kypsymisen kautta opittavissa.