Rytkönen korostaa tehyläisten merkitystä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.
”Kun muualla Euroopassa mennään perhelääkärille, Suomessa asian hoitaa usein sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti tai ensihoitaja. Tehyläiset ovat tämän maan selkäranka.”
Hyvinvointialueuudistus on koetellut tehyläisten jaksamista monin tavoin. Uudistus oli Rytkösen mielestä tarpeen, mutta valmis se ei vielä ole. Hän muistuttaa, että 32 miljardin euron järjestelmää ei ohjata kokonaisuutena: kukaan ei ole määritellyt, mitä halutaan ja mitä palveluita haluttuun sisältyy.
Rytkönen pohtii, olisiko syytä vähentää hyvinvointialueiden määrää viiteen Tehyn, Lääkäriliiton ja keskusjärjestö STTK:n aikoinaan tekemien linjausten mukaisesti.
”Saattaisi olla fiksuinta laittaa kaikki sote-rahat yhteen ja järjestää koko rahapotille yhteinen ohjaus ja järjestäjät. Näin saisimme rahoilla maksimaalisen terveys- ja hyvinvointihyödyn kaikille suomalaisille.”
Myös työterveyshuollon asemaa ja tehtävää pitäisi Rytkösen mielestä miettiä uudelleen. Näin siksi, että suurimman osan potista vievät työikäiset, eivät suinkaan lapset tai vanhukset. Päällekkäisyyteen valuu hänestä suotta rahaa.
”Työterveyshuolto on kultapossukerho, joka surutta valikoi. Esimerkiksi krooniset sairaudet työnnetään työterveyshuollosta julkiselle puolelle, jos tilanne yhtään komplisoituu.”
”Suomessa tarvitaan vielä kerran järjestelmämuutos, mutta en kaipaa sitä ensi vaalikaudelle.”
Rytkönen muistuttaa, että ammattiyhdistysliike on valmis osallistumaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen. Tehy on jo vuosia sitten ehdottanut, että ammattiyhdistysliikkeen kritisoidut sijoitustuotot laitetaan reiluuden nimissä verolle. Hän ei ymmärrä, miksi yksikään Suomen hallitus ei ole halunnut verottaa tuottoja.
”Perin kummalliset talkoot, jos kaikki eivät osallistu.”
Paula Sihto: ”Ei kannata ruikuttaa vaan pitää vaikuttaa”
Tehyn ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Paula Sihto, 64, kertoo äitinsä olleen mukana politiikassa. Sen myötä syttyi kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin.
”Äitini sanoin: Ei kannata ruikuttaa vaan pitää vaikuttaa.”
Sihto on toiminut kunnallispoliitikkona Ilmajoella ja Seinäjoella. Tehyn valtuustoon hän tuli valituksi ensimmäisen kerran 2005, ja samalla hänet valittiin myös valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.
Vuosina 2007–2011 Sihto istui eduskunnassa. Tuore keskustan kansanedustaja joutui heti kättelyssä kovaan puristukseen, kun maan hallitus yritti taltuttaa syksyllä 2007 Tehyn työtaistelua niin sanotun pakkolain avulla.
”Olin mukana sovittelulautakunnassa ja tuntui, että kaikki on sekaisin. Olin ainoa hallituspuolueen kansanedustaja, joka en äänestänyt lain puolesta. Painostuksesta huolimatta pidin pääni, enkä kadu. En olisi voinut toimia toisin.”
Nyt Sihto on jättänyt politiikan kentät ja keskittyy täyspäiväisesti tehyläisten edunvalvontaan.
”Tehy on poliittisesti sitoutumaton. On tärkeää, että erilaiset ihmiset verkostoineen ovat ajamassa jäsenten asiaa.”
Ensimmäisen varapuheenjohtajan vastuualueeseen kuuluvat yksityisellä sektorilla ja valtion palveluksessa olevat tehyläiset sekä Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöt.
”Yksityisen sektorin on seurattava julkisen puolen palkkakehitystä. Muuten ihmiset äänestävät jaloillaan. Ja jos julkiselta ei löydy töitä, ihmiset vaihtavat alaa ja kielitaitoiset voivat lähteä ulkomaille.”
Sihto ei voi ymmärtää, kuinka hoitajapula vaihtui pian hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen yt-neuvotteluiksi.
”Harmittaa nuorten hoitajien puolesta. Jos he valmistuvat työttömiksi ja vaihtavat alaa, hyvä koulutus menee hukkaan.”
Opiskeltuaan sairaanhoitajaksi Sihto erikoistui psykiatriseen hoitotyöhön. Hän on työskennellyt myös hoitotyönjohtajana, osastonhoitajana ja viimeiset kahdeksan vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Viimeisin työnantaja on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue. Vuonna 2023 hän sai terveydenhuoltoneuvoksen arvonimen.
Sihto asuu yksin. Hänellä on kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. Hän harrastaa pyöräilyä ja avantouintia. Myös vanhoilla kurssikavereilla on tärkeä sija elämässä.
”Tapaamme muutaman kuukauden välein. Olemme myös auttaneet toisiamme vuosien varrella erilaisten juhlien tarjoiluissa.”
Kati Jetsu: ”Mummoni sanoin: Mie meen ommiin luo”
Kun Tehyn toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Kati Jetsu, 54, valittiin ensimmäisen kerran Tehyn valtuustoon 16 vuotta sitten, hän oli valtuuston nuorin.
”Sain olla rauhassa tyhmä ja oppia turvallisessa ympäristössä.”
Nyt takana on yksi kausi valtuutettuna ja kolme hallituksen jäsenenä. Edessä on ensimmäinen kausi Tehyn toisena varapuheenjohtajana.
”Oli huippuhetki nousta uuden valtuuston edessä puhujapönttöön. Vastaanotto oli aidosti lämmin niin kuin tehyläisyyteen kuuluu. Tuli sellainen olo, että voin lainata mummon sanoja: ’Mie meen ommiin luo’.”
Jetsu on kiitollinen Tehyn toimijoille, joiden kanssa on päässyt vaikuttamaan. Erityisesti hän arvostaa keskusteluja, joita on päässsyt käymään Tehyn kokouspäivien aikana.
”Me jaamme samat tehyläiset arvot. Olemme nähneet elämää, emmekä vain päivänpaistetta. Keskustelut ovat äärimmäisen virkistäviä, kun ei tarvitse jännittää puhuessaan.”
Jetsua kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat laajasti. Suoraan sairaanhoitajuuteen ja johtamiseen liittyvien koulutusten lisäksi hän on opiskellut yhteiskunta- ja terveystieteitä.
Jetsu on toiminut reilut kuusi vuotta päätoimisena pääluottamusedustajana (entinen pääluottamusmies) Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hän jatkaa tehtävässä edelleen, sillä hän hoitaa Tehyn toisen varapuheenjohtajan tehtävää luottamustoimena muun työnsä ohella.
Toisen varapuheenjohtajan vastuualueeseen kuuluvat kansainväliset asiat. Ne ovat Jetsun mielestä tärkeitä jo siksi, että kansallinen lainsäädäntö tulee nykyään yhä useammin Euroopan unionista.
”EU on nykyhallituksen aikana myös työntekijän tuki ja turva.”
Jetsu on työskennellyt 17 vuotta teho-osastoilla ja päivystyksissä, mikä on tuonut hänelle paljon hyviä kontakteja. Sama on jatkunut nykyisessä pääluottamusedustajan tehtävässä.
”Olen oppinut ottamaan selvää asioista ja perustelemaan kantani. Olen kehittynyt neuvottelijana.”
Työn vastapainoksi Jetsu harrastaa ryhmäliikuntaa, etenkin zumbaa. Suosikkilukemista ovat elämäkerrat.
Jetsu asuu puolisonsa kanssa kahdestaan, sillä kolme poikaa ovat aikuisia ja muuttaneet omilleen. Yksi asia häntä ilahduttaa erityisesti.
”Nuorimmaisen tyttöystävä opiskelee sairaanhoitajaksi. On ihanaa huomata, kuinka innostunut hän on alasta.”
